Kuulumisia

Krapulaton ja suht pirteä Candy täällä moi :)

Vaan suht pirteä siks, et olin eilen kaveriporukalla istumas iltaa ja sehän taas venähti yön pikkutunneille asti. Krapulaton siks, että alkoa en enää käytä - ainakaan vähään aikaan... :D

Se mun hyvä ystävä, jolle oon kertonu musta ja Mikosta oli eilen mun kanssa myös. En oo mitenkään erityisen usein jauhanu sille musta ja Mikosta, koska a) en halua et tää kaveri kyllästyy mun jauhamiseen, b) tiedän ettei sitä niin paljoa kiinnosta, joten säästän sen hermoja, c) sen kanssa on suht huono puhua asiasta - kohdan b seikan takia -, koska se ei osaa sanoa oikein mitään järkevää tähän tilanteeseen.

Koska siis mun ainoa oikeassa elämässä oleva asiastajauhamiskaveri on ollu aika surkea jauhamiskaveri, olin eilen aika yllättynyt kun (sanotaanko sitä sit vaikka Janiks) Jani alko pikkupäissään avautumaan mulle Mikosta.

Oltiin siis kahdestaan vähän syrjemmällä muista alunperin siitä syystä, koska Jani halus puhua mulle sen asioista, mutta juttu sit ajautukin ruotimaan mua ja Mikkoa.
"Olis ihan hauska nähdä kaveri joka on saanu sut", jotenkin noin se asian muotoili, mut sen äänensävy oli tosi ikävä. Vähän kiukkunen, ehkä hieman ivallinen ja jos en ihan väärin sitä meidän koko keskustelua ja tilannetta tulkinnut, niin jopa katkerakin.
En muista oonko täällä kertonut siitä, kuinka Jani on joskus back in the days paljastanu mulle et se on ihastunu muhun. Meillä viileni välit hetkeks, kun sanoin sille ettei tunne oo valitettavasti molemminpuolinen ja tykkään siitä vain hyvänä kaverina.

Onneks saatiin välit myöhemmin selvitettyä ja jotenkin ihmeen kaupalla jatkettua meidän hyvää ystävyyttä suht normaalisti siitä sen paljastuksesta ja välirikosta huolimatta.

Mut nyt mä pelkään et Jani on saattanu taas kehitellä mua kohtaan turhan lämpimiä tunteita kun se puhu niin inhottavasti mun ja Mikon suhteesta eilen.
"Vittu se jätkä on kyl aika kingi ku pystyy pyörittelee kahta muijaa samaan aikaan", ei joo kuulosta kirjotettuna pahalta, mutta hyvän ystävän suusta kuultuna, sarkastiseen sävyyn sanottuna se on sitä. :/

Toisaalta oon jotenkin hyvilläni Janin eilen antamista neuvoista, mut toisaalta oon myös ärsyyntynyt siitä koko keskustelusta. Mä osaan kyllä ottaa kritiikkiä ja arvosteluja tiettyyn rajaan asti vastaan, mut mä olin kyl eilen samaan aikaan loukkaantunut ja vähän suuttunutkin Janille, kun se puhu Mikosta niin ikävään sävyyn ja anto mulle ohjeita ihanku se olis muka tienny mua paremmin meidän tilanteen.

Kyllä se ainakin yhen ihan hyvän neuvon anto kun porasin sille sitä etten oo ihan täysin tyytyväinen meidän tilanteeseen nyt -mulla on kyllä hyvä olla, mut asiat Mikon puolelta ei oo kuitenkaan sujunu niinkun oon odottanut ja olettanut sujuvan.
Jani sit sano et mun pitäis nähdä Mikon kanssa mahdollisimman pian ja "kerro nyt saatana mikä meininki täs nyt oikein on! Etkö sä saa aikaseks tehä niinku ollaan sovittu?!" .... :D

Pistin sit tossa aikasemmin päivällä Mikolle viestii ja kysyin et nähtäiskö tänään jossain vaiheessa ja puhuttais. Se pisti heti takas viestin et onks jotain sattunu blaablaa.
Sovittiin et nähdään iltapäivemmällä, otan viltin ja eväitä mukaan ja mennään yhen järven rannalle, sellaselle kalliokolle piknikille ja puhumaan.

En oo nyt ihan varma vielä et mitä aion sanoo Mikolle ja mitä en. En nyt ihan noin karkeesti ku miten Jani ehdotti sanomaan, mut aika suoraan aion kyllä mielipiteeni erinäisiin asioihin ja tapahtumiin ilmaista.