sunnuntai 15. tammikuuta 2012

Mut syliis vielä kerran jään tänne harmaan hämärään

Tää korttitalo romahtaa yksi kortti kerrallaan,
kun seinät kaatuu voiko mua ees enää pelastaa?
Yksi kortti kerrallaan tää korttitalo romahtaa
enkä talon raunioon tahdo asumaan




Joo, tarkkasilmäisimmät huomas, että kirjoitin eilen yöllä todella nolon ja hävettävän kännikirjoituksen jossa angstasin mun ja Mikon riitaa. Ei menny eilinen niinkun elokuvissa - tai pitäiskö ihan vaan sanoa, että niinkun alunperin sovittiin?

Mikko ties että olin innoissani oottanu eilistä ja meidän yhteistä aikaa, ja sitä että se jäis meille yöks. No, eipä se sit jäänykään. :))
Syitä sille en ala tänne enempää erittelemään.

Mutta siitähän se kriisi sitten alko, olin väsynyt, pettynyt ja ylireagoin.

Ja koska riitaan tarvitaan aina kaks, pääs Mikon huonoimmat puolet esiin ja soppa oli valmis. Äkkipikaisuus, periksiantamattomuus ja marttyyrimaisuus on "hyviä" ominaisuuksia riidan sattuessa vaikeuttamaan tilannetta. (tiedoksi teille jotka ootte Mikon huonoista puolista kyselleet)

No, ei toi meidän ensimmäinen riita ollut. Yli vuoteen mahtuu jos jonkinmoista kinaa ja kädenvääntöä kun kaks äkkipikasta, tempparamenttista ja tulista ihmistä on yhdessä. Sillonkun meillä on ihanaa, meillä todellakin on tosi ihanaa. Mutta sit kun meille tulee riitaa, me todellakin riidellään. Riidat ei koskaan mee fyysiseen yhteenottoon ja se on taas suuri plussa Mikossa riitelijänä.

Eli niille tiedoksi, jotka ei tiedä yhtään mitä poistetussa yöllisessä kirjotuksessani luki: Mun porukat on poissa kotoa ja Mikko oli meillä illalla. Meillä oli kivaa riitaan asti, tehtiin yhessä ruokaa, katottiin elokuva, käytiin saunassa (ja alasti hangessa pyörimässä, hyi helkkari:D) ja pelattiin yhtä peliä :) Kiva ilta siis tosiaan räjähdykseen asti.

Ei olla sovittu vielä riitaa sen kanssa, oottelen sen yhteydenottoa. Voi olla että menee huomiseen asti, ennenkun herra tulee järkiinsä ja suostuu nielemään ylpeytensä pyytämällä anteeks. Anteeks voin mäkin pyytää omalta osaltani paskaa käytöstä, mutta enemmän Mikolla on aihetta nöyrtymiseen kun mulla ja se varmasti tietää sen itekin.

Vähän on vielä paska fiilis eilisen tapahtumista, vaikka en enään varsinaisesti vihanen oo. Ymmärrän kyllä jollain tapaa syyn, miksei se voinu jäädä, mutta toisaalta taas en yhtään. Me oltiin sovittu. Se rikko lupauksensa, vaikka siihen olikin ihan järkevä syy.
Siltikin mun päässä pieni ääni varottelee ja käskee perääntymään. Ahdistaa taas vaihteeks kaikki.

Mä tiedän olevani vahva ja tiedän kyllä että tää kaikki on sen arvosta, mutta silti tulee näitä päiviä ja hetkiä kun mun oma usko alkaa horjumaan ja alan kuvittelemaan päässä kaikkia kauhuskenaarioita siitä, kuinka kaikki suunnitelmat murenee ja lupaukset petetään ja jään yksin itkemään tyhmyyttäni.

Välillä oikeesti toivon, etten ois koskaan ees tavannutkaan koko ihmistä. Mun elämä olis jollain tapaa paljon helpompaa ja simppelimpää ilman sitä. Sitten taas alan kelailla minkälaista mun elämä nyt sit oliskaan ilman Mikkoa ja mut valtaa fyysinen huono-olo. En vois kuvitellakaan enää itteeni ilman sitä. Pelkkä mielikuva itestäni ilman mun halinallee on ihan hirvee!


Heti kun mä kirjotin noi edelliset kappaleet, aloin taas miettimään et jumalauta nainen, sä oot tyhmä! Miks mä ajattelen ees tollasia? Mä tiedän, että Mikko rakastaa mua. Se on osottanu ja todistanu sen niin monesti eri tavalla. Me molemmat tiedetään, että meidän välillä on jotain outoa kemiaa ja vetovoimaa, jota ei todellakaan tuu koettua hyvällä tuurilla kun muutaman kerran elämässään. Kuulostaa taas niin kliseiseltä lässynlässynläää-paskaloruilulta, mutta uskon että te jotka ootte kokenu saman, tiedätte kyllä että se on totta.

Mut tää on niin tätä :) Tunteet heittää helvetinmoista vuoristorataa. Miten voi yks ihminen tehdä yhdessä hetkessä ihan hulluks ja raastaa teoillaan ja pelkällä olemassaolollaan niin vitusti? Ja sitten taas kohta se tekee susta maailman onnellisimman, rakastetuimman ja iloisimman ihmisen saamalla nauramaan mielipuolisesti jutuilleen? Kertokaa mulle te jotka luulette tietävänne.

Eniten vaan vituttaa se, että Mikko tietää mun tunteet ja ajatukset ja se tietää että on pistäny mut paskaan asemaan. Se tietää, että se on helvetin raastavaa ja vaikeeta jokaikinen päivä, vaikka kaikki oliskin ihan hyvin. Jollain tapaa varmaan odotan ja oletan siltä jotain ihme erikoiskohtelua kun se pistää mut kestämään niin paljon kaikkea. Sit kun en aina saakaan, petyn ihan helvetisti ja riidan ainekset on taas koossa.

Jaa, tästä tuli taas tällänen maailman sekavin tunteenpurkaus suoraan pääkopasta enempää ajattelematta tai suunnittelematta, mitä olis järkevää kirjottaa. Pahoittelut äidinkielen oikeinkirjoittajien palvojille, ei pysty tänään parempaan suoritukseen. Ja oikeestaan, miks mun pitäiskään? Kaikki ajatukset ja tapahtumat tulee tänne suoraan just niinku ne on tapahtunu ja puran ne päästäni kaunistelematta tai tekstiä etukäteen luonnostelematta ja tarkistelematta.

Nojoo, kyllä tää taas tästä. Nyt kärsin eilisen vihanlievittämisen seuraukset, eli krapulan. Isin viinakaapille sortuminen oli kyllä todella huono idea, mutta niistähän mä oon tehty. Impulsiivisuudesta ja huonoista ideoista. Ei mikään maailmas paras yhdistelmä.
Eipä ollu eka kerta ku kävin verottamassa iskän juomakeräilystä pikkusen, tosin viimeks olin viistoista kesänen ja tyhmänä lantrasin mehuun jotain kallista konjakkia bileisiin mennessäni. Jokainen voi varmaan arvella kuinka juomatta se sekotus jätettiin :D Hyi helvetti.

Toivottavasti teillä muilla oli parempi viikonloppu.

PS: Ja ei, meidän riitaan ei liittynyt millään tapaa juustonaksun heittäminen sen yhden naamaan ku se yritti huijata mua pelissä :D

129 kommenttia:

  1. Mietiskelin tossa sellaista, että mitä luulet, tai oletteko puhuneet että jos sulle kävisi jotain pahaa, esim. onnettomuus, joutuisit sairaalaan tms. niin tulisiko Mikko heti paikalle? Keksisikö se sopivan syyn irtautua perhe-elämästään ja tulla sun tueksi.

    Ja haluan antaa positiivista palautetta sun blogista, PIDÄ PINTASI TYTTÖ! Kukaan muu ei sun suulla puhua eikä sun tunteita tuntea. Tsemppiä ja kaikkea hyvää teille ja sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan varmasti tulisi, en epäile sitä hetkeäkään etteikö tulisi :)

      Kiitos tsempeistä!

      Poista
  2. Kuinka paljon sä väärentelet tässä blogissa sun asioita, siis sen takia että sua ei tunnistettais? Jos tää nyt koko juttu on ees totta. :)

    Kannattaa oikeaasti alkaa miettikmään että kannattaako toi teidän suhde. Jos se joskus loppuukin, niin mitä sitten tapahtuu? Tai jos te paljastutte, mitä siitä seurais? Tai jos Mikko paljastuukin vaan huijariks?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En kyllä yleensä paljoa. Pikkuisia yksityiskohtia, aikoja ja paikkoja.

      Ei mitään tyyliin että kertoisin että käytiin patikoimassa, vaikka oikeesti oltaiskin käyty elokuvissa yms.

      Eli kaikkea pientä muuntelen ja väärentelen.

      Olen miettiny noita juttuja kyllä about miljoona kertaa tän suhteen aikana. Mikko ei tule paljastumaan huijariksi, siitä olen 100% varma.

      Poista
    2. Kaikkea hyvää sinulle. Mutta minun on pakko vihjaista tämä sulle: Moni muukin nainen on kokenut juuri noin eli suhteen mies ei voi olla mitenkään huijari ja sitten kuitenkin on ollut. Sataprosenttista ei ole mikään. Eikä sinunkaan kannata niin kuvitella tästäkään suhteesta. Totuus on se, että jos sinulla ei ole kameroita asennettuna Mikon kotitalolle, työpaikalle ja kaikkialle missä hän liikkuu, et voi koskaan tietää. Ellet sitten osaa lukea toisten ajatuksia. On ainoastaan yksi seikka, jonka vuoksi voit olla sataprosenttisen varma asiasta: Olet keksinyt koko henkilön.

      Ei se, että epäilee tarkoita, että on tyhmä tai ei usko suhteeseen. Mielestäni on fiksumpaa reilusti myöntää, että on mahdollista, että tässä käy huonosti, kuin vannoa kautta kiven ja kannon, että ei käy. Sitähän elämä on yrittämistä, heittäytymistä, epävarmuutta, uskomista tulevaan, suunnittelemista, pettymistä ja onnistumista.

      Poista
  3. sulla on kiva blogi! ainut huono juttu on se että sullaon LIIKAA tekstiä, voisit vähän tiivistää asioitas :) oikesti kukaan ei jaksa aina lukea niin pitkää tekstiä ellei se ole todella kiinnostavaa :) älä ota tätä mitenkään pahasti! :) osaat hyvin kirjoittaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)

      Nojoo, myönnän kyllä itekin että tekstiä tulee aika paljon joskus. Mutta en mä viiti/jaksa alkaa tiivistelemään mitään, sit tuntuis että kirjottaisin vaan jotain tarinaa :S

      Jos ei jaksa lukea, ei ole pakko :) Ja siis en todellakaan loukkaantunut kommentistas, mutta näinhän se menee.

      Kirjotan asiat suoraan päästäni, ilman tekstin luonnostelua, sommittelua tai tiivistelyitä.

      Poista
    2. Mä oon täysin eri mieltä! Musta on just kiva että on edes joku bogia pitävä ketä oikeesti päivittää sitä ja kirjottaa paljon eikä vaa "ei oo asiaa" tyylillä! +++++

      Poista
    3. Minusta on hyvä kun tekstiä on paljon! Mitä enemmän, sen parempi!

      Poista
  4. Tommosia tunteita antavat suhteet ei ikinä pääty hyvin. Noi tuntemukset "mitä jos jäänkin yksin" tulee sun alitajunnasta ja sä tiiät ettei ne tuu turhaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikinä? Mistä tiedät?

      Eiköhän jokaiselle tule joskus negatiivisia ja epäileviä tuntemuksia, oli minkälaisessa suhteessa tahansa.

      Poista
  5. Äkkipikaisena miehenä uskoisin Mikon helposti pamauttaneensa vaimoaan.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No raskaaksi se on sen tosiaan pamauttanut, mutta jos tarkotit väkivaltaa niin ei koskaan. Se menee niillä toisinpäin.

      Poista
    2. Mulla on äkkipikainen poikaystävä ja tempperamenttinenki, mut se ei ikinä löis mua, ei ikinä. Koska se on silti maailman lempein ihminen. Ei väkivalta ja tulisuus kulje käsi kädessä.

      Poista
  6. oon varmaa sairas ja paha ihminen mut aina kun sä ja mikko riitelette tai teillä on jotai muita harmeja nii tunnen helvetin moista mielihyvän tunnetta niie ttä tulee kummallisia väristyksiä D: varmaa sairasta, kun en ees tunne teitä mutta oli pakko jakaa tämä kanssasi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nojoo, oon kanssas samaa mieltä. Pikkusen ehkä oot jollain tapaa outo/sairas.

      Poista
    2. No ehkä ei nyt sairas, ihminen on utelias luonteeltaan. Mua ainakin kiinnostaa jos ihmiset riitelee jostain syystä, eikä se mun mielestä ole outoa ?

      Poista
  7. Candy oo kiltti ja vastaa yhteen ainoaan kysymykseen johon haluaisin kuulla vastauksen, pliis!

    JOS , siis JOS joskus kävisi niin että sulla ja mikolla oikeasti menisi lopullisesti sukset ristiin, syystä tai toisesta, nii vaikket ikinä kertoisikaan kellekään todellista syytä, kertoisitko ikinä tässä sun blogissa että teen juttu kaatu vai et? haluaisin vaan kuulla kauheesti mitä mieltä sä oot :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luultavasti, vaikka ihan sitten sen takia että anonyymit pääsis tuulettelemaan ja sanomaan "hahaha mitäs mä sanoin, huora ihan oikein sulle" :D

      No ei oikeesti, mutta siis.. en tiedä, enköhän. Syytä en varmaan kertois tänne, mutta suhteen päättymisestä kyllä varmaan jossain vaiheessa kertoisin.

      Mutta en usko että niin tulee käymään, vaikka nyt tota riitaa vähän olikin.

      Poista
  8. vaikutat nykyää tosi fiksulta ja kypsältä, mut luepa huvikses noit su ekoi postauksii, vaikutat niissä ainaki 3v nuoremmat kuin nyt, outoo:DDD niissä nii vannot ettette te mikon kanssa ikinä eroa ja se jättää vaimonsa ja plääplää, olit olevinaan ii kamalan varma kaikesta ja asiat tapahtuu just nii ku oletat ym.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aijaa, en oo tajunnu ite tollasta :D Tosin kirjottelen ihan fiilispohjalta, joten se, miltä vaikutan muuttuu varmaan joka postauksen kohdalla.
      Joskus tulee järkevämpää tekstiä, joskus ei.. Mutta minkäs sitä ajatuksilleen ja tunteilleen mahtaa.

      Poista
  9. AnonyymiJan 15, 2012 07:57 AM

    En minäkään toivo enkä epäile että eroaisitte moisen riidan takia, mut halusin vaa muuten vaa kysyy tollassen kysymyksen. (:

    VastaaPoista
  10. Candy, anna hänen mennä.

    Ei se tarkoita, ettette voisi olla joskus vielä yhdessä.

    Mutta vasta sitten kun hän on valmis eroamaan vaimostaan. Sitten kun ero on selvä.

    Eikö niin? Eikö se olisi kaikille niin parasta? Ei helpointa, tai ihaninta, mutta paras ratkaisu.

    Minusta se olisi se fiksu, aikuismainen päätös.

    VastaaPoista
  11. Mitä jos te jäätte kiinni? Valitseeko Mikko silloin sut vai sen vaimon? Tai jos Mikon kaveripiirissä puhutaan tästä blogista ja Mikko tunnistaa itsensä siitä, miten luulet hänen reagoivan siihen?

    Mut tsemppii kuitenki (: ja toivottavasti ette jää kii :D

    VastaaPoista
  12. Ensinnäkin. Se, että mies ei riidellessä lyö, ei ole plussa vaan välttämättömyys. Tyttö hyvä, et voi ajatella että se on normi tai "pikkuvikoja"! Toiseksikin, on erittäin epätavallista että normaalin seurustelusuhteen ensimmäisen vuoden aikana on räjähtäviä riitoja. Sellaisia, joiden jälkeen odotellaan toisen yhteydenottoa ja ollaan varmoja, että vikaa oli toisessa enemmän kuin itsessä.

    Tiedän, että olen mielestäsi täysin väärässä ja tyhmis, kun sanon tämän. Teksteistäsi paistaa läpi nuoren ikäsi tuoma naiivius ja usko siihen, että tässä suhteessa on kyse jostain suuremmasta. Olen itsekin ollut ikäisesi ja tiedän tunteen; ensirakkaus on jokaiselle meistä ollut se, jota aikoo rakastaa hautaan saakka, ensirakkauden kanssa on vain kemiaa ja outoa yhteenkuuluvuutta, jota ei varmasti tule koskaan kenenkään muun kanssa kokemaan. On vain surullista, että harvoin tämä on totta. Seinällehän minä tässä puhun, mutta sano minun sanoneen, että vanhempana voit jo myöntää itsellesikin, että minä ja monet muut samaa sanoneet ovat oikeassa.

    Elä tyttö tässä hetkessä, ota kaikki tästä irti, mutta älä elättele turhia toiveita. Mikko ei ole jättämässä vaimoaan eikä lapsiaan sinun takiasi. Hän on aikuinen ihminen ja hänkin tiedostaa sinun kypsymättömyytesi vaikkei sitä sinulle suoraan ilmaisekkaan. Hän kertoo sinulle tarinoita onnettomasta avioliitosta, mutta et voi mitenkään olla varma siitä, että hän puhuu totta. Hän käyttää sinisilmäisyyttäsi hyväkseen. Tiedän mitä vastaat tähän: "ei pidä paikkaansa, ei Mikko IKINÄ valehtelis mulle" tai "Mikko on vaimonsa kanssa yhdessä koska ______ ja ei siksi oo vielä jättäny sitä." Itselleen valehteleminen on helppoa ja etköhän sinäkin muutaman vuoden päästä näe itsekin mistä puhun.

    Toivottavasti tulet pian järkiisi ja aikuistut ja toivottavasti kukaan ei ota tästä tilanteesta tarpeettoman paljoa takkiinsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Paljon helpompi uskoa kaikki silmää räpäyttämättä. Kuin uskoa sitä että Mikko saattaisi myös valehdella.
      Se on vähän 50-50 puhuuko totta vai valehteleeko korvat heiluen.

      Poista
    2. ^^ Täysin samaa mieltä!

      Poista
    3. "Toiseksikin, on erittäin epätavallista että normaalin seurustelusuhteen ensimmäisen vuoden aikana on räjähtäviä riitoja. Sellaisia, joiden jälkeen odotellaan toisen yhteydenottoa ja ollaan varmoja, että vikaa oli toisessa enemmän kuin itsessä."

      Mihinköhän perustat tämän? Hassulta tuntuu, että joku latelee totuutena tällaisia seikkoja, mitkä on hyvin pitkälle kiinni kahden ihmisen temperamenttieroista.
      Joten nyt se keittiöpsykologia sikseen ja faktat tiskiin - meitä on moneen junaan; toiset tappelee enemmän, toiset vähemmän ja erittäin epätavallista tuollainen ei ole.

      Poista
    4. Täysin samaa mieltä. Muistan kun itse seurustelin ensirakkauteni kanssa, tuntui kuin millään muulla ei olisi enään väliä. Luulin että tämä olis nyt "se juttu" ja tässä tulisin olemaan loppuelämäni. Vähän yli vuoden se kesti, mutta siihen loppu ja vasta jälkeenpäin osaa suhdetta ajatella järjellä. Rakkaus sokaisee. Väitettä ei olla turhaan keksitty.

      Poista
    5. Mitä epätavallista siinä on? Voi kuule, muistan kun monet kerrat ovet paukkuivat ja puhelut katkesivat ensimmäisen seurusteluvuoden aikana.

      Nimimerkillä. 5 vuoden seurustelun jälkeen kihloihin, siitä 2 vuotta niin naimisiin, ja tällä hetkellä meillä on 3-vuotias lapsi, ja toista odotan. Ja kyllä, kyseessä oli vielä ensirakkauteni.

      Tosi naiivia tulla sanelemaan, mikä on epätavallista ja mikä ei, kaikki eivät ole samasta muotista leivottuja.

      Poista
    6. No huhhuh, miksi isot riidat ois jotenkin "epätavallisia" normaalissa seurustelusuhteessa? Eiköhän jokanen suhde ole erilainen! Meillä on ainakin poikaystäväni kanssa "normaali" parisuhde ja oli kyllä ensimmäisenäkin vuonna todella isoja riitoja.

      Poista
  13. vieläkö haluat lesboksi *?

    VastaaPoista
  14. Tiedän aika hyvinkin ton tunteen mitä kuvailit tossa, viha ja rakkaus on loppujenlopuksi niiiiiiin lähellä toisiaan! se on tullu koettua aika monta kertaa :D

    VastaaPoista
  15. Voi Candy...Ikinä,ei ikinä voi olla toisesta ihmisestä (kun ei voi olla itsestäänkään) 100% varma.
    Olen itsekkin nuorempana (ja siis paljon päälle 20 vuotiaana kuitenkin ja äitinä=aikuisena) ollut monesta asiasta 100% varma ja niin vaan ne vuodet ovat opettaneet ettei koskaan kyllä voi olla,eikä koskaan kannata vannoa että ei koskaan...

    Olen elänyt vuosikausia suhteessa jossa riideltiin ja rakastettin rajusti,se ei vaan pitkän päälle toimi.Mikko on isä,jolla on lapsia.Jos päätyisitte yhteen asumaan jossain vaiheessa kesken rajun riidan pieni lapsi seisoo vieressä ja itkee että älkää huutako...ja jos tämä toistuisi vaikkapa kerran viikossa,mitä luulet,kumman sana sinun vai lapsen,painaa isän vaakakupissa enemmän?
    Olen myös elänyt salasuhteessa,eikä mies minulle koskaan luvannut jättää naistansa,ei vannonut rakkauttaan jne.Silti se oli todella raastavaa näin jälkikäteen ajateltuna.Olin päälle 30 vuotias suhteen aikaan ja ei,en odotellut ainoastaan tämän herran yhteydenottoja,minulla oli myös muita suhteita samaan aikaan.Silti tämä yksi mies oli aina kaikkein tärkein,se josta en päässyt eroon,eikä hänkään päässyt minusta eroon.Me olimme kuitenkin aikuisia,mies aikanaan erosi ja senkin jälkeen meni puoli vuotta ennen kun aloimme seurustella.Silti ensimmäinen vuosi meni miehen kohdalta niin että sain ns. paskaa niskaani edellisen suhteen kummitellessa taustalla.Minua "syytettin" samoista asioista joita ex oli tehnyt.Me olimme eron partailla ja kävimme todella syvällä selvittäessämme suhdettamme.
    Vanhat suhteet on AINA elettävä pois ja vuosien suhde ei lähde tosta vaan.Vanhaa suhdetta ei saa käsiteltyä jos uusi on jo kiikarissa,silloin vanhan suhteen ongelmat tulevat uuteenkin mukana.

    Mitä enemmän mies sinua kehuu ja vaimoaan haukkuu,sitä todennäköisemmin se puhuu paskaa.

    Toivon,toivon todella että sinä selviät tästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, siitähän on olemassa ihan tieteellistä tutkimustakin, että vain äärimmäisen harva pettämisestä alkanut suhde menestyy, olisko ihan pari prosenttia. Sitähän ei kukaan tiedä miten "Candyn" käy, mutta tilastollisesti ei hyvältä näytä. Vielä kun ikäero on noin suuri, toinen alaikäinen ja pieniä lapsia mukana kuvioissa.

      Poista
    2. Täällä on vissiin kaikkia ihmeen katkeria omista suhteistaan ja elämästään, kun ei näköjään tuo Candyn ja Mikon suhde voi toimia sen takia, että heillä on ollut joku yksi raju riita? En nähnyt eilistä postausta, joten en tiedä, lukiko siinä jotain vähän valaisevaakin, mutta ihmisillä on kyllä aina riitoja. Jotkut riitelevät vähän tulisemmin kuin toiset, mutta ei se tarkoita, että heidän juttunsa siihen kaatuisi.

      Toisaalta olen samaa mieltä siinä, että pettämisestä lähtöisin oleva suhde tuskin kantaa, koska yleensä se vaan on niin, että se joka pettää kerran, tekee sen uudestaan.

      Poista
    3. Minä en ole katkera omista suhteistani,olen vaan oppinut elämässä yhtä ja toista.
      Itseasiassa jos riitaisaa suhdetta ei olisi ollut,en nyt osaisi arvostaa nykyistä suhdettani niin paljon kun sitä arvostan.Eli osakiitos nykyisestä elämäntilanteestani kuuluu siis riitaisalle exälleni (joka siis hyppäsi uuteen suhteeseen heti ja edelleen,vuosien jälkeen,sekin suhde on hyvin riitaisa).
      Suhteessa olen siis ollut useamman vuoden tähän mieheen jonka "salarakas" olin.En voi vannoa ettei hän petä,en voi vannoa sitä itsestänikään.Nyt tuntuu siltä ettei minulla ole tarvetta pettää ja osaisin hoitaa asian ilman pettämistä,mutta eipä siitä 100% varma voi olla.

      Elämällä on vain tapana opettaa ja anteeksi nyt vaan mutta parikymppinen saatikka nuorempi ei sitä elämää ole vielä nin paljon elänyt että olisi paljoakaan opinut.Siitä kertoo jo ehdottomuus.

      Poista
  16. Piä kiinni siitä, että kirjotat itteäsi, et muita varten. Minusta sinun tämän päivän kirjotus oli aika rehellisen olosta tekstiä, eikä yhtään liian pitkä.

    Ei sitä kukaan voi ulkopuolelta varmaksi sanoa, miten tämä tarina päättyy, mihin se johtaa, mitä on ihmisissä takana. Kyllähän kaikki vaihtoehdot on mahdollisia: se että "Mikko" käyttää hyväksi nuoren naisen rakkautta, se että "Mikko" on aidosti ja tosissaan löytänyt sussa elämänsä rakkauden, se että "Mikko" on hukassa omassa avioliitossaan ja on löytänyt teidän suhteessa lohtua, toivoa tai lämpöä omaan tilanteeseensa. Sekin on mahdollista, että tää juttu on ei mikään noista vaihdoehdoista tai jokin sekotelma kaikista niistä. Loppujen lopuksi myös kaikki mitä tiedät "Mikon" avioliitosta, on suodattunut "Mikon" kautta. Asiat ei ole mustavalkoisia mihinkään suuntaan.

    Minusta se rehellisyys itselleen on tärkeää. "Mikolla" on asiat kesken kotona vaimonsa ja perheensä kanssa. Noissa isoissapienissä pettymyksissä ei ole kyse pelkästään siitä, onko toinen luotettava, vaan siitä, että "Mikon" elämässä ei tällä hetkellä ole teidän suhteelle oikean ihmissuhteen tarviimaa tilaa ja aikaa ja siksi ne tilanteet loukkaa, vaikka ne voisi kuinka selittää järkevästi.

    Ehdottaisin, että ota Candy välillä välimatkaa koko tilanteeseen, "Mikkoon", blogiin. Tee jotain mukavaa, vaihtelua, lähde käymään jonkun kaverisi luona toisella paikkakunnalla, tee jotain ystäviesi kanssa, keksi jotain ihan omaa, joka vie niin mukanaan, että ajatukset irtautuu välillä tästä. Jos teidän suhde on kestääkseen niin se kestää. Muuten voi helposti käydä niin, että sinun elämä kiertyy tämän yhden ihmissuhteen ympärille ja näköala kapeutuu, varsinkin kun paljon siitä pysyy oman pään sisällä ja tässä tietokoneen ruudulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nainen, 17
      Oon ihan samaa mieltä. Kannattaa pitää taukoa, ja kattoa sen jälkeen että juokseeko Mikko sitten sun perääs. Se kertoo yleensä siitä että toinen todella välittää (tai että omassa perheessä on taas kaikki päin peetä)

      Poista
  17. Onko Mikko yleensä miten pitkävihainen, eli ottaako hän suht pian yhteyttä riidan sattuessa? Käsittäkseni sinä et voi soittaa hänelle, jotenki olenko oikeassa, että sovittelun aloittaminen tulee käytännössä hänen puoleltaan tästä syystä?

    Oletko miettinyt, että mitä jos Mikko ei soita tänään? Tai huomenna? Kuinka pian olisit valmis soittamaan hänelle ja selvittämään asiaa? Vai tekisitkö niin lainkaan? Ihan vain mietiskelin, toivottavasti saatte sovittua. :)

    VastaaPoista
  18. Niin tosiaan, miten meinaat selvitä siitä, että menetit vanhempiesi luottamuksen ? Uskotko, että jättävät sinua toiste yksin kotiin? Törkeä temppu toi viinoihin kajoaminen! Ei muuten, mutta kyse on vanhempien ja lapsen välisestä luottamuksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kaikkihan sitä tekee joskus ;) ei siit viinojen varastelusta jäädä kiinni!

      Poista
    2. HAHA. Mun vanhemmat ei ainakaan jaksais vahata mua joka viikonloppu kotona, jos olisin vastaavaa tehnyt. :D Tosin en edes asu vanhempieni luona enää.

      Poista
    3. Ai ei jää :D Voi olla että vanhemmat jaksa välittää -.- Sehän on hyvä merkki?

      Poista
    4. Siis EI jaksa välittää.

      Eiköhän sellainen vanhempi joka ei ole alkoholisti, huomaa aika helpostikin jos viinaksia katoaa. Tai sitten raivoraitis jolla on pulloja vain koristeena :)

      Poista
  19. Mä oon täs miettiny et tajuukko et mitä mikolle tapahtuu ku tuo tulee julki? Oot ollu alaikänen ja oot ollu viel "sakkolihaa" niin sanotusti ku alotitte seurustelun(jos oikein oon ymmärtäny).. toisin sanoen mikko joutuu vastuusee alaikäiseen sekaantumisesta vaikka et sitä haluiskaa, koska olet ollut alle 18v ja et pysty estämään jos poliisit/vanhempas yms haluavat nostaa syytteet mikkoa vastaan minkä luultasti tekevät koska teidän ikäero on niin suuri... Tiedänpähä pari samanlaista tapausta..
    ps. tsemppiä sulle oot rohkee (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jos suhteen toinen osapuoli on yli 16-vuotias niin virkavallalla ei oo mitään tekemistä asian kanssa..

      Poista
    2. Riippuen tietysti siitä onko candy ollut ALLE 16-vuotias. tästähän nyt on turha teidän kanssanne vääntää, aina tulee joku väittämään että alle 18-vuotiaan kanssa kun on ollut. Candy ei ole paljastanut milloin on syntynyt, ja esimerkiksi osa samana vuonna syntyneistä ystävistäni on ollut yli "sakkoliha" rajan jo kaksi vuotta kun itse vasta vähän päälle vuoden ollut yli ks. rajan. Candyhän on saattanut olla jo 16 kun he ova mikon kanssa suhteensa aloittanut, niinkuin luulenkin. Ja tämä ei ole pelkästään sinulle joka olet kirjoittanut viestin johon vastaan vaan yleisesti kaikille niille jotka niin sanovat.

      Poista
    3. Lisään vielä edellisen anonyymin kommenttiin, että vaikka syyte nostettaisiin kellään muulla kuin Mikolla ja Candyllä ei ole varmaa tietoa siitä, että he ovat olleet yhdynnässä. Mikäli eivät jää rysän päältä kiinni mitä epäilen hyvin suuresti. Jos molemmat kieltävät asian, ei ole virkavallallakaan varaa sanoa asiaan mitään.

      Poista
    4. Jos Candy on puhunut tuon ikä-asian suhteen totta, niin mun mielestä joulukuussa kirjoitti, että on juuri täyttänyt 17v. Eli jos on tuntenut "Mikon" 1,5 vuotta, oli heidän tavatessaan 15v.

      Poista
  20. No toi isän viinakaapilla käyminen kertoo jo aika hyvin sen, miten kypsä ihminen on. Meillä päin tätä harrastettiin joskus 15-vuotiaina, kun typerinä oletettiin, että vanhemmat ei varmana huomaa jos vähän otetaan. Muutenkin todella epäkypsää vetää heti kännit, kun asiat menevät huonompaan suuntaan tai tulee vaikeaa. Tiedoksesi vain, aikuiset ja kypsät ihmiset yleensä ratkaisevat ongelmansa toisella tavoin. Pakko myöntää tosin, että on olemassa myös aikuisia, jotka eivät kykene käsittelemään vaikeita asioita ilman kunnon kaatokänniä. Sä sentään voit vielä ton taidon opetella, jos haluat ja sulla on tahtoa kasvaa aikuiseksi.

    Ikäistäsi kypsemmältä et kyllä vaikuta kirjoitustesi perusteella, joten voin vain ihmetellä tän sun salarakkaasi kypsyyttä. Varmaankin joku Paluu nuoruuteen -vaihe hänellä menossa.

    VastaaPoista
  21. Hei! Löysin tänään vasta blogisi. Hienoa, että olet uskaltanut aloittaa blogin vaikeasta aiheesta, vaikka varmasti tiesit, mitä ihmisten kommenteilta voi odottaa. Vaikutat ikäistäsi perusteiniä kypsemmältä - ehkä noita viinajuttuja lukuun ottamatta... ;) Toivon todella, ettet satuta itseäsi tässä kuviossa, vaikka vastaavista niin monet aika epätoivoisia ovatkin... Kovasti paljon tsemppiä ja toivottavasti jatkat blogin pitämistä! t. kolmekymppinen vanhapiika :)

    VastaaPoista
  22. Huomaaks vanhempas, että juot niitten viinoja? :)

    VastaaPoista
  23. Kiitos tästä kirjoituksesta! Pitkästä aikaa tekstiä vain sinun lähtökohdistasi, tätä lisää.

    Vielä kuitenkin haluaisin ihan vain ystävällisyyttäni sanoa, että mikään ei ole 100% varmaa - paitsi ehkä se, että kaikki kuolee joskus. Et voi tietää, onko Mikko huijari, et millään. Voit uskoa niin, ja itsekin viimeistään tämän tunteenpurkauksen luettuani toivon niin, mutta et voi todellakaan tietää. JOS Mikko joskus paljastuukin huijariksi, pudotus maanpinnalle tulee todella korkealta, ja silloin sinuun sattuu.

    Toisekseen, minusta on kieltämättä vähän omituista, jos jo ensimmäisen vuoden aikana tulee tuollaisia riitoja (etenkin kun suht vähän pääsette aikaa viettämään yhdessä). Jos suhde on alussa jo niin myrskyisä kuin annat ymmärtää ("No, ei toi meidän ensimmäinen riita ollut. Yli vuoteen mahtuu jos jonkinmoista kinaa ja kädenvääntöä kun kaks äkkipikasta, tempparamenttista ja tulista ihmistä on yhdessä. Sillonkun meillä on ihanaa, meillä todellakin on tosi ihanaa. Mutta sit kun meille tulee riitaa, me todellakin riidellään") voi vain kauhulla miettiä sitä tilannetta, kun elämänne yrittää tosissaan asettua arjen uriin. Hermot kiristyy siihen toiseen vähän useammin, kun sitä joutuu/ saa katsella joka päivä koko ajan. "Aikuisen arkeen" opettelu ei kuitenkaan ole ihan niin yksinkertaista kuin sinä tunnut kuvittelevan.

    VastaaPoista
  24. Mitä Mikkoliini tekee, kun hänellä on paha mieli? Menee teidän riitanne jälkeen vaimon kainaloon ja saa lohdutusta.

    Mitä tekee Candy kun hällä on paha mieli? Vatvoo yksin asioita, kirjoittaa blogiin j apelkää. Pelkää sisimmässään, että Mikko pettää lupauksensa, että kaikki onkin huijausta ja valhetta. Ja syytä onkin pelätä, sillä mies joka pettää vaimoaan, pettää herkästi naiivia, kiukuttelevaa pikkulikkaakin.

    Voi mennä vaimon luo, joka ehkä on kyllästyttävän arkinen ja tavallinen ja elähtänytkin pikkunaiseensa verrattuna, mutta siellä se vaimo on yhtä varmasti kuin sohvakalusto. Ja joskus tuttu ja turvallinen seksi vaan toimii parhaiten, itse asiassa aina, vaikka se olisi hiukan puuduttavaakin pahimmillaan. Candylleen Mikko on toki kertonut nukkuvansa sohvalla ties monettako kuukautta/vuotta. Ei ole kuitenkaan "muistanut" kertoa, että pääsee siltä sohvalta vaimon peiton alle tarvittaessa. Ja krapulaan ja mielipahaan seksi monivuotisen kumppanin kanssa on parasta lääkettä.

    Että semmosta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja kuka vaimoaan pettävä ikinä sanoisi hoidolleen että harrastaa ihan normaalia kotiarkea seksineen päivineen?? Tämä toinen "nainen", tässä tapauksessa tyttö on kyllä todella sokea jos tosissaan uskoo kun mies sanoo ettei harrasta seksiä vaimonsa kanssa!

      Poista
  25. Mä en tajuu oikeesti, aluks ku alotin lukee tätä blogii aattelin et oot iha sairas ihminen ku voit tehä tollast ja ymsyms kaikkee paskaaa. Mut nyt must on tullukki se sairas D: luen tätä blogii joka pvä, monta kertaa päiväs, täst on tullu mulle yks "elämäntavoista" ja oon jotenki tykästyny suhu ihmisenä :o tää on iha sairasta varmaa XD ois vaa nii ihanaa tuntee sut oikeesti, tai no toisaalta, enhä mä voi ikinä tietää kuka oot, jos vaik tunnenki. Mut siis tiiän ettei siihe ois mitää mahollista sun kiinni jäämisen takii. Mut toivon tosiaa ettet lopeta tätä blogin kirjottamisest.

    Tsemppii , oot jollain lailla tosi uskomaton ihminen :=)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. samaa mieltä!!!

      Poista
    2. Mitä uskomatonta on ihmisessä joka kirjoittelee blogiin kaksoiselämästään :D
      Sitten taitaa uskomattomia tarinoita olla aika paljon :)

      Älkää liioitelko ettei Candylle nouse kusi päähän xD

      VAi että uskomaton ihminen :) Tavallinen ihminen joka on toisena naisena. :)

      Poista
    3. Toisia naisia on sata tusinassa ja jokainen heistä on kovaosainen reppana. Saa toki hajuvettä ja satunnaisia onnen murusia, mutta itkee yksin kun on paha mieli, istuu yksin juhlapyhät, kun mies on perheen kanssa. Viettää yksin lomat, kun mies on perheen kanssa mökillä tai etelässä. Elää varastetuilla hetkillä. Saa tunnin sieltä toisen täältä, munaa poskeen kylmässä autossa, toinen nainen jakaa muut hetket. Hehkuttelee tekstarin voimalla päivän. Ryytyy kun illalla ei tulekaan hyvää yötä kulta-vistiä, kun "vaimo kyttäs". Todellisuudessa mies istuu vaimon kanssa tyytyväisenä punkkulasit käsissä ja katsoo leffaa.

      Poista
    4. no jos kusi nousee päähän, nii sitte nousee. Haluun vaa kertoo et oon samaa mieltä. Uskomatonta on ehkä toi kirjotustyyli ja tapa vaikka ne ois tarinoita, ni vaikuttaa tosi kypsältä ihmiesltä ymsymsmysms

      Poista
  26. Musta on hienoa, että uskallat rakastaa. Uskallat olla oma ittes ja rakastaa just sitä kehen olet rakastunut! Sä oot saanut ihan kamalasti kaikkia "vittu mikä huora" ja muutenkin negatiivisia kommentteja, mutta et välitä, toi on ihan oikeasti hienoa! Mulla olis pari(3) kysymystä ja oo kiltti ja vastaa :) 1. Jos sun vanhemmat sais kuulla Mikosta, mitä ne sanois? 2. Tietääkö Mikko tästä blogista? 3. Miten jaksat kaikki haukut ja kamaluudet, mitä sulle sanotaan? 4. Tietäkö joku sun kaveri Mikosta, silleen että oot kertonut, tai puhutko jollekkin tavallaan "oikealle" ihmiselle näistä jutuista? :D anteeks, olen utelias ihminen. Toivottavasti saatte sovittua ja muutenkin onnea teidän suhteelle. :)

    T. Pauliina

    VastaaPoista
  27. Pakko kertoo, (tosin olen nainen jne.) mutta petin avomiestäni todella pitkään toisen miehen kanssa.

    En oikein itsekään tiedä, miten pystyin elämään sellaista kaksoiselämää, mutta en ollut valmis jättämään avomiestäni mutta silti kaipasin jotain lisää. Ja pitää paikkansa, ettei avomieheni yksinkertaisesti riittänyt mulle seksiä jos ajatellaan.

    Avomies oli tosi nihkeä ja kaavoihin kangistunut ja tämä mies keneen ihastuin oli hiton hyvä sängyssä! Itse sanoin myös rakastajalleni, että ei harrasteta ukon kanssa enää seksiä eikä nukutakaan yhdessä..mutta tottakai me sitä seksiä harrastettiin pusuteltiin ja sanottiin rakastavamme toisiamme, en luonnollisestikaan näitä rakastjalleni halunnut kertoa, tyhmähän olsin ollut jos olisin kertonut.

    Me vaan oltiin avomiehen kanssa jotenkin niin kasvettu toisiimme kiinni, ettei pysytty päästää irti. Noh, viimenään jäin kiinni pettämisestä, ja avomies pakkasi kampsunsa ja häipyi..ja hyvä niin! Nykyään olen tämän rakastajani kanssa kimpassa ja meillä on lapsiakin <3 Että tällainen tarina :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toinen tarina tööllä:

      Olen nainen, petin avomiestäni vuosia. Koko ajan meillä oli avon kanssa seksiä, muttei muuta läheisyyttä juurikaan. Olin kýllästynyt, kun emme jaksaneet enää keskustella ja lasten takia emme voineet koskaan keksiä mitään spontaania hauskaa. Mulla oli aina nuorempia miehiä, useampi suhde peräkkäin, kestivät sen vuoden-kaks pisimmillään. Nuoret miehet tykkäs 3-kymppisen itseluottamuksesta ja kokeneisuudesta. Olin myös hyvin treenattu tuohon aikaan. Tapasin miehiä baareissa, ajelimme autolla, sellasta nuhjaamista ja nuohoomista. Jos miehellä oli oma asunto, kuten usein oli, koska miehet olivat kuitenkin nuorimmillaankin 22v, seksiä harrastimme myös heidän luonaan. Tunsin ihan oikeaa vetovoimaa ja ihastusta joka kerta. Imin heidän nuoruudestaan voimaa josta juovuin, se oli huikeaa. Yksi mies oli myös varattu, minua 8v nuorempi. Hän oli hulluna minuun ja yhtäkkiä hän uhkarohkeasti jätti vaimonsa ja pienen poikansa. Minä en jättänyt miestäni. Rakastajani jätti minut, kun selvisi etten jättäisi avokkiani.

      Erosin myöhemmin. En koskaan alkanut yhteiselämää kenenkään rakastajani kanssa enää. Halusin yksiavioisen suhteen. En sietänyt enää katsoa itseäni peilistä, pettäjää!
      Ihastuin ja rakastuin korvia myöten itseäni pari vuotta vanhempaan mieheen, joka oli kuin vastaus rukouksiini. Hänestä tuli opettajani, mestarini, jota saan tänään kiittää, sillä hän oli vittumnaisin valehtelija-narsisti maan päällä. Uskotteli että rakasti minua kokoajan ja kuitenkin petti parin muun kanssa. Sain maistaa omaa lääkettäni. Menin pirstaleiksi, meinasin seota. Olipa se vaikeaa aikaa, mutta sne jälkeen ymmärisn leikkieni ja ihmispelieni seuraukset.

      Kun erosin narsistista, tapasin vuoden kuluttua siitä nykyisen mieheni baarissa. Mieheni on minua huomattavasti nuorempi. Valitettavasti hän oli varattu. Se siitä, ajattelin ja jätin sikseen. En enää halunnut sekoittaa omaa ja muiden elämää, oppirahat oli maksettu ja haavat nuoltu.

      Kului puoli vuotta ja törmäsimme eräässä kokouksessa yllättäin uudelleen. Hän oli eronnut sillä välin ja menimme treffeille. Loppu on historiaa: menimme juuri naimisiin pitkän seurustelun päätteeksi.

      Tämä tarina on totta. Yksityiskohtia olisi ihan akirjoittaa vielä enemmän, mutta jätän nyt tähän.

      Toivon kaikkea hyvää sinulle ja Mikolle, miten tahansa elämänne menevätkin!

      Poista
    2. Olen ollut suhteessa jossa minua petettiin. Tosin tämän sain tietää vasta pitkään suhteen jälkeen. Koko suhde oli parikymppisten teinien leikkimistä, enkä edes suhteen aikana tajunnut asoidentilaa. Ihmettelin vain sitä jossain vaiheessa alkanutta kylmyyttä ja läheisyyden puutetta.

      Suhde kuivui lopulta pikkuhiljaa emmekä enää edes juurikaan tavanneet "tyttöystäväni" kanssa. Lopulta hän ei edes vastannut puheluihini enää, joten emme voineet sopia seurustelun lopettamisesta.

      Onneksi löysin varsin pian kaikin puolin nätimmän, fiksumman ja paremman naisen. Sen jälkeen pettäjääkin alkoi yhtäkkiä kiinnostaa, että "missäs vaiheessa me muka lopetettiin". Siinä vaiheessa nauroin hänelle päin naamaa. Oli oikein pettäjälle seurata miten onnellinen olin seuraavan tyttöystäväni kanssa.

      Moral of the story? Harmittaa Mikon vaimon ja lasten puolesta. Sekä Candyn puolesta myös. On surullista kokea ensirakkaus varattuun, lapsista kiinnostuneeseen kusipäähän.

      Poista
    3. Ei ole kyllä oikein, että annoit sydämesi ja ensirakkautsei lapsiinsekaantujan ahnnaaseen kitaan! Ensirakkaus koetaan vain kerran. Surullista luettavaa.

      Poista
  28. Mitä ihmettä jengi selittää täällä, ettei ensimmäisen vuoden aikana parisuhteessa voi olla riitoja? Mun mielestäni on lähinnä outoa, jos ei joillakin ole tullut riitaa kertaakaan ensimmäisen vuoden aikana. Silloinhan nimenomaan tutustutaan toiseen ja niihin toisen huonoihinkin puoliin, eikä alkuhuuma voi estää mielipahaa puolelta jos toiseltakaan.

    Candy, olet ihana. Oon kommentoinut näitä aikaisemminkin, ja oikeesti toivon sulle kaikkea hyvää. Pelkkää hyvää. Sä et ansaitse sitä "huoran" mainetta, mitä nää valopäät täällä netissä kehittelee. Mä uskon, että sä olet oikeastikin fiksu ja mukava tyttö. Ja edelleenkin, kaikkien on saatava tehdä omat virheensä.

    Esmes jos minä olisin aikoinaan kuunnellut perhettäni, ystäviäni, en olis nyt naimisissa ja onnellisempi kuin koskaan. Joskus on otettava riski, eikä vain miettiä mitäjosmitäjos. Katua voi myöhemminkin. Pidä pää pystyssä, sä selviät kyllä vaikka tapahtuis mitä. :) <3

    -J.H

    VastaaPoista
  29. Joku tuolla kirjoitti että "Mitä enemmän mies sinua kehuu ja vaimoaan haukkuu,sitä todennäköisemmin se puhuu paskaa."

    Pakko olla samaa mieltä, omasta kokemuksesta, olin itse vuosia suhteessa varatun miehen kanssa. Jätin miehen annettuani hänelle mielestäni riittävästi tilaisuuksia tehdä ratkaisuja mutta niitä ei tapahtunut. Niinpä tänä päivänäkin mies on "kämppäkaveri-" ja "ihan kuolleessa" suhteessaan jossa "sitä naista ei kiinnosta mikään eikä varsinkaan seksi". Niinpä niin.

    Mies jäi lukuisia kertoja myös aukottomasti kiinni valheistaan mutta kiisti silti kaiken. Luultavasti olin uskonutkin (tai "uskonut) vaikka kuinka paljon näitä valheita silloin, kun en vielä ns. ollut avannut silmiäni. Mies valehteli sekä vaimolleen että minulle, miten vain hänelle oli edullisinta.

    Tämä ero ei ollut kaunis jos ero voi koskaan olla. Näillä tarinoilla harvemmin on onnellisia loppuja. Me sentään olimme aikuisia ihmisiä, perheemme jo perustaneet ja lapsetkin lähes lentäneet pesästä.

    VastaaPoista
  30. miten jotenki heti ku ihmiset on alkanu kyselee tääl et onko mikko oikeesti niin täydellinen ja ihana ja eiks teil muka oo mitään riitoi, ni samantien teil on jotain ja selittelet miten sillä on huonoja puolia?


    ps. toivon että pääsette pian tosta alkuhuumasta yli, se kestää useimmissa suhteissa sen n. vuoden joten kohta ohi (:

    VastaaPoista
  31. Mielenkiintoista kuinka blogin henki ja siihen liittyvät kommentit ovat muuttuneet tässä varsin lyhyen matkan aikana. Tästä on tullut enemmänkin sukupolvien välinen taisto kuin blogi pettämisestä, perheen rikkomisesta ja nuoren tytön sekavasta elämäntilanteesta. Nuoret ikuiseen rakkauteen uskovat kommentoijat ovat ihastuneet tarinan päähahmoihin kuin joihinkin Twilightin rakastavaisiin. Vanhemmat jo hieman kyynistyneet kommentoijat tuntevat rankkaa turhautumista, kun nuori tyttö toistaa niitä samoja virheita kuin he itse ovat tehneet. Kaikilla on syytä katsoa peiliin, miksi ihmeessä tämä blogi herättää näin voimakkaita reaktioita. Tarinassa ei ole mitää uutta ja ihmeellistä, se nyt on vain joidenkin elämää. Ristiretkeen ja palvontaan ei ole mitään syytä. Laittakaa kone kiinni ja lukekaa vaikka hyvää romaania.
    Ja muistakaa ennen kaikkea hengittää.

    VastaaPoista
  32. Älä usko sitä Mikkoa jos se väittää ettei nuku vaimonsa kanssa/harrasta seksiä hänen kanssaan. Muutama vuosi sitten oli juttu naistenlehdessä pettämisestä, ja siinä oli että lähes aina pettäjä harrastaa seksiä molempien kanssa. Eli tavallaan pettää sitten sinuakin. Eikö se tosiaan iljetä yhtään että samaa heppiä hinkutatte vuorotellen? Ja toisessa naistenlehdessä oli lista siitä että miten tunnistaa jos oma mies pettää, niin yksi "oireista" oli että seksin harrastaminen kotona lisääntyy yhtäkkiä radikaalisti (itsetunnon ja viriiliyden kohoamisen takia), ei se että se lakkaisi. Tunnen myös miehen, joka oli kova pettämään emäntäänsä vaikka heillä oli emännän kanssa seksiä yleensä päivittäin, ja miehen mukaan hyvää sellaista. Ei osannut sanoa miksi siltikään ei ole tyytyväinen. Minulle siis kehtasi tunnustaa vaikka nainen olen, kun meillä ei minkäänlaista ystävyyttä syvempää tunnesidettä ollut.

    VastaaPoista
  33. sä olet pilannut mun elämän! toi kuva, mitä "susta" levitellään on mun kuva! Mun kaverit, mun porukat ja jopa mun poikaystävä, luulee että MULLA on suhde tän miehen kanssa! mulla ja mun poikaystävällä meni poikki, vaan yhen helvetin kuvan takia! älä lopeta sun blogin kirjottamista, mutta oo kiltti ja puhdista mun maine! en halua olla osallisena sun elämään, en edes tunne sua (luultavasti). ei ehkä ole sun vika, että tätä kuva on muokattu, mutta PUHDISTA MUN MAINE! KOSKA MULLA ON HUORAN MAINE JOKA OIKEASTI KUULUISI SULLE! tässä vielä muistutukset se kuva: http://i39.tinypic.com/55l47n.jpg ja sä tiedät kuka oon, sanotaan nyt vaikka että KUVAN TYTTÖ!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos puhut totta, ni tosi harmillista että sulla on menny maine tolla tavalla :/ Mä en kuitenkaan ole sun elämäs pilaamisesta vastuussa millään tavalla, sillä en ite liity sen kuvan muokkaamiseen tai levittelyyn millään tapaa.

      Miten voin puhdistaa sun maineen? Olen ainakin kahdessa eri postauksessa kertonut, etten ole sen kuvan tyttö eikä se liity tähän mitenkään.

      Ja itseasiassa en mä tiedä kuka oot :D Tuon kuvan oon tietenkin nähnyt, mutta en kyllä todellakaan tunne sua millään tavalla, tiedä edes sun nimeä.

      Näitä "kuvan tyttöjä" on nyt muutama tullut ilmoittautumaan mulle, joten olis tietenkin kiva saada joku konkreettinen todiste siitä että tuo kuvan tyttö varmasti itse oot.

      Vaikka mitä väliä silläkään oikeasti on, jokuhan tuon kuvan tyttö tietenkin on. Toivon hartaasti ettei se ole suomalainen joka saa mun, eli "Candyn" leiman otsaan.

      Tietenkään en todellakaan halua että ketään syytetään minuksi, mutta miten voin sun maineen puhdistaa? Kuten sanoin, oon jo kahdesti eri postauksissa sanonut että tuo kuva on muokattu, eikä sen tyttö liity tähän millään tapaa..

      Kerro toki mitä voin vielä tehdä?

      Poista
    2. Toivottavasti ainakin jo poistanut kuvan. Eikä enään jatkossa ota selkeitä kuvia.

      Poista
    3. Oikeastaan sen kuvan tytön pitäisi tehdä itse jotakin. Ei Candyn. Jos on saanut ikävän maineen jostakin mihin ei ole osallisena ja valheellista tietoa liikkuu. Niin niin. Taitaa jokainen tietää mitä kannattaa tehdä :)

      Poista
    4. Ihan kun se Candyn vika olis jos joku on tommmosen kuvan laittanu liikkeelle! Puhdista ite mainees äläkä tuu haukkuu ketää huoraks sn takia jos joku muu on tehny virheen. hohhohijaa näitä ihmisiä

      Poista
    5. en voi puhdistaa mainettani, koska kaikilla on se mielikuva että minä olen candy, tottakai jos candysta lähtee liikkeelle kuva candy kieltäisi sen. näin minusta ajatellaan. anteeksi toi eka viesti, taisi olla liian asiaton, enkä todellakaa itse ajattele että candy on huora, mutta minusta ajatellaan näin :( itselläni on vain niin paha olo tämän asian suhteen ja muutenkin olen melko tempperamenttinen persoona. Candy, onko ehdotuksia, miten voin "todistaa" olevani tuo kuvan tyttö? t. kuvan tyttö :/

      ps. onko candylla tietoa tästän kuvasta tai mistä se alunperin on lähtenyt?

      Poista
    6. on väärin että viattomat saavat candyn maineen. jos jommalle kummalle teistä kuuluu huoran maine niin kyllä enemmän candylle kuin kuvan tytölle, joka ei ole tehnyt mitään. en kyllä väitä että candy olisi huora, eiei, mutta jos nyt jommalla kummalla se maine on oltava... anteeksi, jos loukkasin

      Poista
  34. Hei Candy. Paljonkin heräsi ajatuksia tätä lukiessa, mutta tämä ennen kaikkea kiinnostaisi: tietääkö "Mikko" tästä blogista? Jokainen mies varmaan joutuu hyväksymään sen, että puoliso tms. jakaa parisuhteen intiimejäkin asioita ystäviensä kanssa, kuka yhden, kuka useamman. Mutta sinä avaat teidän suhteen - oletetaan nyt että se on todellinen - periaatteessa koko suomenkieliselle väestölle. Miltähän se mahtaa miehestä tuntua... Sinä olet varma, ettei teitä kukaan tästä tunnista, mutta olisiko "M" yhtä varma?

    Voi olla että tämän on joku jo kysynyt ja olet jo vastannutkin, mutta ei näitä kaikkia kommentteja jaksa millään kahlata.

    VastaaPoista
  35. millon tulee videpostaus?!

    VastaaPoista
  36. Mun mielestä tässä Candyn ja "Mikon" suhteessa järkyttävämpi asia tuo ikäero on kuin se, että Mikko on naimisissa oleva perheellinen mies. Ihan oikeasti, kuinka moni 34-vuotias mies rakastuisi 17-vuotiaaseen hihittelevään selvästikin vielä kypsymättömään ja naiiviin teiniin? Sen sijaan kuvittelisi perheellisen komean miehen löytävän salasuhdetta halutessaan jonkun parikymppisen vetävän jo aikuisemman naisen.
    Ei kuulosta kauhean terveeltä, että 18 vuoden ikäero ei ole este suhteelle. Ja vielä kun miettii, että Candy on ollut yli vuoden nuorempi suhteen alkuvaiheilla kuin mitä nyt on, eli takuulla vielä lapsellisempi kuin nykyään. Kyseenalaistaisin sinuna tämän miehen motiivit, vaikka oletkin 100% varma että ne ovat oikeat ja se rakastaa sua.
    Eksyin sun blogiin kavereiden kautta ja luin tän kokonaan läpi. Voin sanoa että vallitseva tuntemus koko ajan oli kuvotus Mikkoa kohtaan ja sääli sun sinisilmäisyyden ja toiveikkuuden takia. Toivottavasti et joudu pettymään, jos koko juttu edes on muuta kuin jotain sun pään sisäistä fantasiaa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen hieman alle kolmikymppinen sinkkumies ja ei se kaikille ole niin helppoa löytää sitä parikymppistä "kypsempää naista". Helpompaa riistää nuo teinit ovat.

      En ole itse vielä sortunut. Mutta kyllähän tämä puolen vuoden selibaatti alkaa taas jossain vaiheessa tuntumaan.

      Poista
  37. Aika monet (luulen että jopa suurin osa) meistä vanhemmista ja kriittisemmistä kommentoijista on kokenut myös tuon "kumman kemian ja yhteenkuuluvuuden tunteen". Sille on toinenkin nimi: ensirakkaus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tai: ensihuuma.
      (Kestää noin kaksi vuotta, psykologinen fakta.)

      Poista
  38. Jo hetken ajan kerkesin luulla, että olet tajunnut kuinka teidän suhde on aika hataralla pohjalla ja tulisit järkiisi, mutta ei. Se Mikko leikkii sulla, eikä välttämättä tule pyytämään sulta anteeksi vaan muistelemaan miten mukavaa sua oli panna. Onnellista teidän suhteen jälkeistä elämää.

    VastaaPoista
  39. pistipä silmään tuo että miehessä on PLUSSAA se, että se ei käytä väkivaltaa. siis PLUSSAA? herrajumala, missä kriteerit? pitäs olla itsestäänselvyys, ettei parisuhteessa käytetä väkivaltaa. jos sulla on 17-vuotiaana sellanen kuva, että on vaan ''tosi jees juttu jos mies on niinkin ihana että se ei ees lyö!!11 '' niin vähän pistää miettimään, että missä vika. (yhteiskunnassa? sun arvomaailmassa?)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pisti minullakin tämä silmään. Millaistahan perhemallia Candy on saanut?

      Poista
  40. Paljon tsemppiä ja jaksamista sulle! Toivottavasti saatte asiat selvitettyä :)

    VastaaPoista
  41. Löysin blogisi vasta tänään ja täällä on niin paljon luettavaa, että en edes voisi kuvitella lukevani jokaista tekstiä. Paljon ajatuksia ja tuntemuksia. En usko tämän olevan mikään trollaus, sillä osaan hyvin eläytyä tilanteeseesi ja sisäistyä ajatusmaailmaan. Tosiaankin olen vain selaillut sieltä täältä ja lukenut tarkemmin vain paria tekstiä.
    Minusta on väärin, että tapailet miestä joka on kaksi kertaa sinun ikäisesi. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että loppujen lopuksi ikä on vain numero. Ajatusmaailmat voivat kohdata eri ikäluokkaan kuuluvien kohdalla ja minusta tämä kertoo siitä, että olet kypsempi kuin voisi iästäsi kuvitella. Henkinen ikä ja ihmisen persoona määrittelevät asioita enemmän kuin se, minkä ikäinen ihminen oikeasti on ja mitä se lain kohdalla meinaa. En ole tulossa arvostelemaan, ja toivon todella että asiat kääntyvät parhain päin. Olette kuitenkin tapailleet salassa jo melko pitkään, mutta silti Mikko ei ole luopunut perheestään. Se ei kuitenkaan aina tarkoita, että hän vain leikkisi kanssasi, vaan voi olla epävarma suhteenne tulevaisuudesta ja siitä miten hänen vaimolleen ja lapselleen/lapsilleen kävisi jos he eroaisivat ja hän valitsisi sinut.
    Itse olen sinua nuorempi ja perjaatteessa ymmärrän sinua, sillä itsekin seurustelin neljä vuotta vanhemman kanssa yli puoli vuotta. Se ei ollut salasuhde, ja aluksi kaikki meni hyvin ja olin onnellisempi kuin pitkään aikaan. Minulla oli joku johon tukeutua, joku jolle saatoin aina soittaa, joku jonka vieressä nukkua ja niin pois päin. En itse pystyisi olemaan suhteessa jonka joudun pitämään salassa ja elämään ikään kuin valheessa. Olet henkisesti todella vahva, sillä monien negatiiviset kommentit ovat varmasti musertavaa luettavaa. Joskus muiden mielipiteet täytyy jättää omaan arvoonsa ja miettiä miltä itsestä tuntuu. Onko sinulla ketään jolle voit puhua asioista, vai puratko niitä vain blogissa? Salailu ja valehtelu syö ihmistä henkisesti - tiedän kokemuksesta. Jokainen valitsee oman polkunsa ja tosiaankin elämme vain kerran. Kuitenkin voisit löytää jonkun, joka on sinulle sopivampi. Suhteessani aloin pikku hiljaa ymmärtää, että vaikka neljä vuotta on tähän verrattuna mitätön ikäero ajatusmaailmamme erkani aika tavalla. Nyt entinen poikaystäväni oli aivan liian kiltti ja olisi viettänyt kanssani kaiken vapaa-aikansa. Itse olen tempperamenttinen, puran pahaa oloani ja vitutusta lähimmäisiini ja suorastaan kaipaan joskus riitelyä sanojen muodossa. Väkivalta ei ole ratkaisu, mutta riitely ja asioista kinastelu on asia erikseen. Se helpottaa oloa. Minä haluan myös viettää aikaani kavereiden kanssa, sillä mikään suhde ei yleensä nuorella iällä ole lopullinen. Täytyy kokeilla eikä tuudittautua ajatukseen, että tämä on lopullista ja ikuista emmekä ikinä eroa. Se voi tuntua vaikealta kun on tottunut tietyn ihmisen läsnäoloon, mutta se ei aina ole niin vaikeaa.

    VastaaPoista
  42. Entinen poikaystäväni ei juurikaan viettänyt aikaa ystäviensä kanssa, ja minua syyteetään siitä nyt. Jos joku pyysi häntä juomaan mukaan ja hän sanoi ei, jälkeenpäin kuulen että minä kuulemma estin häntä. Asia ei mennyt lainkaan niin, sillä joskus yritin patistaa häntä juomaan. Myös sen takia, että saisin viettää omaa aikaani koneella tai ystävieni kanssa, mutta myös siksi, että välillä on hyvä olla edes muutama päivä erossa toisesta. Meillä on paljon yhteisiä kavereita, ja oli ikävää joutua hänet jätettyäni vaihtamaan kaveriporukkaa jotta emme joutuisi näkemään heti eron jälkeen. En ole katunut päätöstäni hetkeäkään vaikka rakastin häntä, ja ehkä en tehnyt sitä ensin siksi, että olin tottunut hänen läsnäoloonsa ja en halunnut satuttaa. Kuitenkin olen sitä mieltä, että kenenkään kanssa ei tarvitse olla säälistä tai pelätessään, että satuttaa. Elämä on - niin kuin sanotaan - ja todellisuudessa se ei myöskään ole helppoa. Kavereiden mielipiteet myös vaikuttivat asiaan, sillä saatoin puhua tunteistani ihmisille ja he neuvoivat ja kertoivat oman mielipiteensä. Sinulle voisi olla hyvä jos olisi joku jolle voisit purkaa ajatuksiasi blogin lisäksi. Myös niitä ajatuksia, joita et viitsi todella suuren lukijamäärän saavuttaneessa blogissa julkaista.
    Mielestäni myöskään pettäminen ei ole ratkaisu. Jos on tyytymätön nykyiseen suhteeseensa miksi turhaan satuttaa toista jos asia tulee joskus ilmi? Mielestäni pitäisi päättää suhde jos ei ole siihen tyytyväinen. Toisaalta, jotkut ajattelevat lapsen parasta, koska ero voi olla lapselle todella vaikea. Itse olen erolapsi, mutta onnellinen siitä. Olin nuori kun vanhempani erosivat, ja nykyisiin vanhempieni mies- ja naisystävään olen tyytyväinen. Tämä kyllä poikkeaa aiheesta, mutta no.
    On hienoa että olet onnellinen, mutta kannattaa tosiaan jonkun toisenkin kommentoijan mukaan testata Mikkoa "pihtaamalla" vähän aikaa. Jos hän todella onkin leikkinyt tunteillasi ja lopettaa salasuhteenne siihen paikkaan. Jos taas ei, voit olla onnellinen tietäessäsi, että tunteet ovat molemminpuolisia.

    Minä ymmärrän kyllä että sinun on vaikea löytää lähipiiristäsi ihminen jolle voisit puhua, mutta henkilökohtaisesti olen kiinnostunut elämästäsi. Olen vieras ihminen jota tuskin koskaan tulet tapaamaan, en tunne sinua tai ketään tuttujasi tai Mikon tuttuja, joten haluaisin mahdollisesti jutella kanssasi enemmänkin. Toisaalta se voisi olla hankalaa, sillä en viitsi sähköpostiani julkaista blogissa (aiemmin mainitun suuren lukijamäärän vuoksi) ja tiedän sinun ajattelevan samoin. Pelkäät paljastumista ihan syystäkin, ja senkin takia en voisi itse salailla näinkin vakavaa asiaa. Patoan itsekin paljon tunteita sisääni, ja lopulta puran niitä väärällä tavalla väärässä ajassa ja väärälle henkilölle. Sinulle tekisi hyvää puhua jonkun kanssa, ja täällä blogissa se ei onnistu samalla tavalla kuin esimerkiksi mesessä. Tsemppiä kuitenkin sinulle, sillä uskon sinun elävän hyvin vaikeassa tilanteessa monenkin asian vuoksi! (: Aion jatkossakin seurata tilannetta silloin tällöin blogin kautta.

    VastaaPoista
  43. Tulipas paljon tekstiä, ei mahtunut yhteen viestiin. D:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähä ot, mutta olenko ainoa jonka mielestä kuulostaa hieman koomiselta kun Candya nuorempi kirjoittaa Candyn vaikuttavan ikäistään vanhemmalta..? Perusteluna eri ikäluokkien ihmisten ajatusmaailman kohtaaminen, eli jos teinin ajatusmaailma mätsää eläkeikäisen ajatusmaailman kanssa -> henkinen ikä hyppää parikymppisen tasolle? Taitaa olla suurin osa kommentoijista aika nuoria, tai sitten oon itse vaan ihan pihalla (kun tällei takerrun pikkuseikkoihin) =D

      Poista
  44. VASTAA TÄHÄN KYSYMYKSEEN, KIITOS: Onko tää blogi keksittyä vai kirjotakko oikeesti omasta elämästäs?

    VastaaPoista
  45. Ootko lukenu noita keskusteluita sun blogissa netissä (esim. vauva.com, kaksplus sivuilta jne) kun ihmiset kovasti väittää ettei tää oo totta? Jotkut on ihan kirjoittanu perustelujaki sinne sun jutuista päätelle.. mitä mieltä oot tästä?

    VastaaPoista
  46. Näitä kommentteja on niin paljon... en tiedä, näetkö tätä. Minä olen ollut yli 30-vuotias, rakoilevassa avioliitossa hölmöilevä aviomies, joka seurusteli 17-vuotiaan tytön kanssa. Tapasin hänen vanhempansakin, vietin heidän kotonaan monta päivää. Loppuhan sille suhteelle tuli, mutta ikävöin sitä tyttöä aina. Nykyään hän on naimisissa ja kahden pienen lapsen äiti ja olemme yhteydessä vain ani, ani harvoin. Iloitsen kuitenkin siitä, että hänen elämässään asiat ovat nykyään pääosin hyvin.

    Tapahtumista on aikaa noin kymmenen vuotta. Tytön välit isäänsä olivat vaikeat. Verrattain pian suhteen päätyttyä tajusin, että jonkinlaista isää se tyttö oli paitsi. En ole lukenut koko blogiasi, enkä vedä siitä omasta suhteestani sinun suhdettasi koskevia johtopäätöksiä. En halua väheksyä. KAIKKI suhteet syntyvät ihmisten tarpeista. Täydellisen hyviä ja kaiken moraalin mukaan oikeita suhteita ei taida edes olla. En toivota suhteellenne mitään. Edessänne on aivan varmasti vaikeita aikoja. Ja ne tulevat pian - ne nimittäin tulevat yllättävän pian, kuluipa siihen viikko tai viisi vuotta.

    En osaa evästää. Saatoin vain kertoa ikävöiväni yhä, vaikkei se ikävä koko elämääni enää täytä. Sain epäsovinnaisen ja monien mielestä hyvin väärän, halveksuttavan ja pahan kokemuksen. Mutta olen samoilla linjoilla kuin sinä. Ei se tyttö ollut mikään pikkuteini. Hän tuli luokseni. Hän sai lähteä koska halusi ja hän päätti suhteen. Hän keskusteli kanssani huolella, kun pohdimme, mitä se suhde oli ja miksi se päättyi. Sanoisin, että keskustelussa ei kainosteltu eikä pakoiltu, vaan kumpikin puhui koko sydämestään ja parhaan tietonsa mukaan.

    Täällä moralisoidaan ja myös tuetaan paljon. Arvelen, että harvalla on kokemusta. Ja yleinen moraali ja sen noudattaminen toki suojelee niiltä kokemuksilta, joita tällaiset suhteet aiheuttavat. Et kuitenkaan ole yksin. Näitä suhteita on aina aika ajoin.

    Toivotan sittenkin jotakin. Toivon, että asianne kääntyvät pian ja mahdollisimman vähin tuskin sellaiselle tolalle, että salailusta voi luopua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaa saada tänne muuten miesnäkökulmaakin! :)

      Poista
    2. Komppaa täysin. :)
      Enemmän pitäisi saada miesnäkökantoja, joten; miehet, tulkaa rohkeasti antamaan omat näkökantanne :)

      Poista
  47. Woe tyttö mitä sie joudut kestämään. Minusta Mikon tulisi oikeasti vaan saada aikaan se päätös, että eroaa vaimostaan jos haluaa kanssasi olla. Se olisi ennen kaikkea reiluinta sinua kohtaan. Tuo oli hyvä idea, mitä joku ehdotti, että mene ihmeessä jonnekin vaikka toiselle paikkakunnalle käymään, ota etäisyyttä asiaan ja kaikkeen siihen liittyvään. Tuuleta vähän päätä.
    Toivon sinulle kaikkea hyvää <3 Blogiasi on kiva lukea :)

    T: Lumina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se olisi reiluinta vaimoa kohtaan.

      Poista
  48. Olet aikuinen vasta sitten kun tajuat ettet sitä ole.

    VastaaPoista
  49. Tekee ihan pahaa lukea muitten anonyymien pettämisjuttuja. Miks ihmiset ei voi tyytyä siihen mitä on vaan aina ollaan ettimässä jotain suurempaa. Uskon että kukaan ei suunnittele että petänpä vuoden päästä miestä/naistani mutta silti. Mielummin suhde poikki ku toista kehiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tekee ihan pahaa lukea tällaisia kommentteja. Elämä ei valitettavasti ole niin yksinkertaista. Eikä ihmissuhteet. Ikinä.

      Poista
  50. mä en usko sanaakaan tästä blogista... mikset voi todistaa jotain esim. olisit voinut ottaa kuvan hotellin huoneesta niin olisin uskonu sun oikeesti olleen siellä mikonkaa? tietty kuvat niin ettei niist selvii mitää..

    VastaaPoista
  51. Onneksi kirjoitat taas! Tsemppiä :)

    VastaaPoista
  52. miksi helvetissä sitten pidät tätä blogia kun sun takias muilla menee maine ????? herätyyss ketää ei kiinnosta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos sua ei kiinnosta, miksi kommentoit? :D

      Poista
  53. Löysin tän sun blogin tänään (no koska demi.fi) ja luin kerralla kaikki postaukset läpi. Menin oikeestaan ihan sanattomaks enkä tiiä mitä ajatella. o_O

    VastaaPoista
  54. Minusta Mikko on varsin lapsellinen mies. Jos hän todella ymmärtäisi elämästä jotakin, niin tajuaisi pitää lusikkansa erossa raa-asta sopasta. Kyllä jo yli 30 vuoden pitäisi tajuta, että mieli muuttuu vuosien varrella aika tavalla ja jo avioliitossa lasten kanssa asuvat miettivät elämäänsä ja tekevät uu-käännöksiä ja karkaavat omille poluilleen, mutta että pitää haksahtaa noin nuoreen. Jokainen elämää enemmän nähnyt tietää, että 17 vuotias ei vaan voi tietää mitä haluaa, koska elämä on vasta niin aluillaan ja opiskelut opiskelematta ja kaikki vielä aivan avoinna. Toki suhde voi kestää, mutta kuinka todennäköistä se on. Tietenkin riskejä on pakko ottaa, jos haluaa elää.

    VastaaPoista
  55. Candy, oot tosi rohkee kun uskallat kirjottaa tälläsestä aiheesta blogia. Ja oon ilonen siitä jos oot kokenu löytänees sen oikeen sulle, enkä mä kiistä ettei asia näin vois olla. Tottakai Mikko voi olla sulle se oikea, mutta onko varmasti? Kestääkö tää suhde oikeesti ikuisuuden? Mä en rupee halveksuu ja haukkumaan sua, koska mulla ei oo siihen mitään aihetta ei todellakaan! Jokainen täällä päättää omasta elämästä, siihen on turha muiden koittaa vaikuttaa. Mutta muista pitää silti järki mukana, koska rakkaus sokaisee. Jokaiselle meistä on varmaan joskus luvattu ihania asioita ja sanottu "en jätä sua koskaan, oot mulle ainut" mutta loppujen lopuks ollaan löydetty ittemme yksin itkemästä. Mä en todellakaan halua teille mitään pahaa enkä tarkota tätä loukkaavana, haluun vaan että ymmärrät ettei mikään oo sata prosenttisen varmaa, never say never! En voi sanoa että teidän suhde suurella todennäköisyydellä kestää, mutta en myöskään etteikö kestäis, sen näkee sitten. Tsemppiä sulle ja toivottavasti saatte sovittua :--) keep going, oot rohkee tyttö!

    VastaaPoista
  56. aivan ihana blogi! tykkään lukea :) voi sua reppanaa ku joudut kestämään vielä salailua... ite tiedän sen saman tunteen, kun tapaa jonkun jota rakastaa ja jotenki sen vaan tietää että ei ikinä eroa siitä. meki riidellään poikaystäväni kanssa harvoin mutta sitten kun riidellään, se alkaa jostakin pikkujutusta ja kehkeytyy suureksi ja joskus oon jopa sanonu vihaavani häntä ja pelännyt jätetyksi tulemista. jatka tätä blogia ja voimia! :)

    VastaaPoista
  57. Ristiriitaisia tunteita kieltämättä herättää tämä sinun tarinasi, Candy. Itse olen se päälle kolmekymppinen perheenäiti, jonka sisällä asuu toisaalta se kaikennähnyt moralisti, joka haluaa opettaa ja ojentaa sinua, ja toisaalta myös se villi runoilija ja ikuinen lapsi, joka on iloinen siitä, että ihmiset elävät elämäänsä täysillä. En oikeastaan usko yksiavioisuuteen, vaikka pettämisen kipeyden opittuani pyrinkin itse pidättäytymään kuvioista, joista pettäminen voisi lähteä liikkeelle. Jos taas jonakin päivänä minulle selviäisi että mieheni on pettänyt minua, olisin tietysti järkyttynyt ja elämämme voisi saada siitä kokonaan uuden suunnan. Mutta tiedän jo nyt, että en omista miestäni, en voi myöskään hallita elämää ylipäätään. Päivittäin pyrin olemaan kiitollinen siitä mitä minulla on, koska en voi olla varma siitä, että minulla on se vielä seuraavanakin päivänä. Elämää pitää elää sen sijaan että yrittäisi viimeiseen asti kontrolloida sitä.

    VastaaPoista
  58. Oletko ajatellut sellaista asiaa kuin luottamus? Mitä se on, onko sitä?

    Mikko ei kerro vaimolleen sinusta. Sinä et kerro Mikolle tästä blogista.

    Mistä tiedätte, mistä asioista olette toisillenne rehellisiä ja mistä ette? Ette mistään. Olette molemmat jo lähteneet epärehellisyyden tielle.

    Sinä olet rakastunut, sen huomaa. Ensirakkaus, se jättää ikuiset jäljet, jo ihan kemiallisesti ihmisen aivoihin. :-)

    Olen Mikon ikäinen nainen ja muistan elävästi tuhat yksityiskohtaa siitä miehestä, jonka kanssa 16-vuotiaana seurustelin: tuoksut, maut, ajatukset, kaiken. Ei tullut meistä pysyvää paria, yhteys katkesi, mutta joku pehmeä kohta jäi.

    Parisuhde, yhteinen elämä, yhteinen tulevaisuus. Se voi rakentua vain avoimuudelle, rehellisyydelle ja aidolle kohtaamiselle. Sinun on löydettävä itsesi ja oma elämäsi ennen kuin voit rakentaa sellaista toisen kanssa.

    Olen pahoillani puolestasi, tilanteesi on hankala.

    VastaaPoista
  59. Löysin blogisi juuri äsken ja luin kaikki postaukset kerralla läpi. Olen 19 vuotias tyttö, ja olen ajatellut koko ikäni kaikkia ns. kolmansia pyöriä vihan sumussa, mutta kun päädyin tähän blogiin oli vain tyhjä fiilis. Mikon perheen kannalta tuntuu pahalta (kun kaikki tulee julki joskus niin onhan se shokki vaimolle ja viha ja lapset joutuu vanhempina ehkä käsittelemään jne), mutta kuitenkin Mikon ja sinun rakkaus (kyllä, minun mielestä puhumme nyt rakkaudesta) tuntuu kauniilta asialta.
    Kyllä 17 vuotiaskin voi rakastaa, suuresta ikä erosta huolimatta. Olen vasta 19 vuotias ilman perhettä, mutta rakkauden ja paljon elämän kokemusta jo kerryttänyt nuoresta iästä huolimatta. Teidän suhde on kaunis, mutta omasta mielestäni toivoisin että saisitte olla yhdessä ilman salailua ja Mikon huono parisuhde loppuisi, mutta kykenisi näkemään lapsia ja sinäkin pääsisit tutustumaan lapsiin. Voimia sulle. Itse en pystyisi olemaan niin kuin sinä, se ei käy sisäiseen moraaliini mutta jotenkin en tuomitse sinua vaan olen onnellinen sinun puolestani. :) Tuli aika heittelee epämääräistä tekstiä, mutta on niin sekava olotila kun luki kaikki tekstit :)

    VastaaPoista
  60. joku anonyymi pyysi candya todistamaan asiat todeksi. miksi pitäisi? candy kirjoittaa tätä varmasti sen takia että saa purettua asiat edes johonkin, kun ei muille voi kertoa.
    Miksi sen pitäisi meille mitään todistella? Ei seoo mitään meille velkaa.
    Ja Candylle: Tosi ristiriitaset tuntemukset aina kun luen tätä. Hyvä blogi. Välissä on sellaset fiilikset että oot aika ilkee ja sika naiseksi kun vehtaat varatun perheenisän kanssa (sympatiat vaimolle), mutta toisaalta, kuka tahansa meistä tekisi niin jos olisi oikeasti rakastunut.
    Mikkohan tässä väärin tekee kun pettää. Minusta rehti suoraselkäinen mies kertoisi vaimolleen ja jättäisi tämän. Mutta niin, minä en tiedäkään mikä niiden tilanne on. Jos oikeasti joku paha juttu lapsista ettei vaan voi erota niin kai sen ymmärtää..

    VastaaPoista
  61. Heippa !
    Veikkaan että et varmaan kerkeä vastaamaan tähän koska näitä kommentteja on ihan uskomattoman paljon, mutta toivottavasti ees luet.
    Aloin lukemaan tätä blogia varmaan viikko tai pari sitten kun kaveri ehdotti tätä mulle, sen jälkeen luin jokaikisen postauksen ja varmaan kaikki kommentitkin.
    Mua raivostutti eka ihan uskomattoman paljon tää blogi, ja saatoin sen ehkä muutaman harkitsemattoman kommentin kautta osottaa, pyydän anteeksi siitä. Nyt kuitenkin seuraan tosi mielenkiinnolla tätä blogia, ja toivon todenteolla että teijän juttu päättyy hyvin ! Tsemii :)

    ps. oot varmaan huomannu että sun blogi on varmaan yks suosituimmista tällä hetkellä, ja aiheuttaa ihan mielettömän paljon keskustelua, mutta ootko miettiny että laittaisit tänne mainosbannereita eri tuotteista jotka ei liity mitenkään tähän blogiin tai sun elämään ? Ansaitsisit varmasti ihan hyvät hillot !! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Emmi Aurora! :)

      Joo kyllähän noita kommentteja aika paljon tulee, enkä kaikkiin millään kerkee tai edes jaksa vastata, mutta sillon tällön kyllä poimin muutamia kommentteja joihin haluan vastata.

      Mutta tosiaan, et oo ainoo joka on ensin saanut kauheet raivarit musta ja mun kirjoitteluista, mutta myöhemmin sitten tullutkin toisiin aatoksiin tästä. Mutta ei hätää, saat anteeksi harkitsemattomat kommenttis :D Arvostan anteeksipyyntöäs suuresti! :)

      Joo, oon huomannu että täällä paljon porukkaa eri puolilta nettiä ilmestyy, mutta en tiedä miten tuon suosittuvuuden voi määrittää? Tai siis näkeekö sen jostain, vai mitä häh? :D Oon ihan tumpelo näissä blogiasioissa..

      Ja et oo ensimmäinen joka kysyy tuota mainostusjuttua. En oo kovin lämmennyt ajatukselle laittaa tänne mitään mainoksia ja sitten tavallaan rahastaa mun ja Mikon suhteella. Eikä kyllä kukaan ole tullut kyselemäänkään että saako laittaa mainoksiaan tänne, enkä yhtään kyllä ihmettelekään :D Vai pitääkö niitä mennä erikseen kysymään? Nojoo, oli miten oli, ei oo mainostelut kyllä mun juttu, uskoisin :)

      Poista
  62. Oon nyt jonkii aikaa lueskellu sun blogia ja täytyy sanoo, et ajatukset on vähän kaksiset. Tavallaan ymmärrän sua, itsekkin olin suhteessa 16 vanhempaan perheelliseen mieheen. Mutta nyt kun olen itse myös perheellinen, ei voi sanoa muutakun olet aika sinisilmänen kun ajattelet että mies jättää perheensä sinun takiasi. Oletko varma että lapset hyväksyvät sinut noin vain, en tosin tiedä minkä ikäset lapset "Mikolla" on.
    Ja sellasta vielä haluaisin kysästä, et tietääkö "Mikko" sun blogista, jos tietää, ni mitä on mieltä? ja jos ei, ni miks et oo kertonu?

    VastaaPoista
  63. Tuota se parisuhde on :) Ihan samoja tunteita itelläki välillä ja sit kadun niitä enemmänku mitään.
    Tiitu, 18v

    VastaaPoista
  64. Voi tyttö rakas, toi tunne että teidän juttu on jotain maailmoja mullistavan upeeta ja ainutlaatuista on ihan normaalia kun ihastunut ton ikäisenä. Niin olen mäkin joskus kuvitellut, etenkin ensi rakkauteni kohdalla. Että kukaan ei koskaan voisi korvata häntä ja että hän on varmasti se oikea jonka kanssa haluan olla loppuikäni. Noh, ei mennyt niin. Se ihminen onkin kaikkea muuta kuin joku sielunkumppanini. Nykyään en voisi missään olosuhteissa enää olla kyseisen ihmisen kanssa ja en tajua mitä olen edes nähnyt hänessä.

    VastaaPoista
  65. Voi sua tyttö reppana, tää tulee "repiin" sua lopun elämää kun tajuat aikuisen perheellisen miehen käyneen vain huvitteleen ja hakeen jännitystä elämään arkisen perhe elämän ohel.. Olet vielä naiivi ja sinisilmäinen niinkuin sun ikäisen kuuluukin. Parempi kun nuori saisi elää nuorten elämää ilman tällaista. Sääliksi käy:( tsemppiä tyttö! Toivon parasta sulle!!

    VastaaPoista
  66. En ymmärrä miten porukka voi olla ihan kikseis yhest blogista? Vähä valoja päälle nyt ihan oikeesti :D ps. ois oikeesti kiva tietää minkä näköset nobot siellä ruudun takana niitä valistusromaanejaan ja "totuuksiaan" tänne kirjottelee xD haahahahha

    VastaaPoista
  67. Tosta ku mietit, että miten yks ja sama ihminen voi raastaa sua niin paljon, ja kuitenki tehä sut maailman onnellisimmaks.... oon ite tajunnu että se ihminen ketä rakastat ja vihaat maailman eniten on se just perfect ja just sulle! :) rakkaus ja viha kulkee käsi kädessä :)) tsemppiä!

    VastaaPoista
  68. millon ajattelit toteuttaa sen video postauksen?
    pliiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiis vastaaaaaa <3 oot ihanan rohkea

    VastaaPoista
  69. ole kiltti ja vastaa tähän ainokaiseen kysymykseen: kolkuttaako omatuntoa?

    VastaaPoista
  70. "Riidat ei koskaan mee fyysiseen yhteenottoon ja se on taas suuri plussa Mikossa riitelijänä" Kuule, toi on oikeesti ihan vitun laiha lohtu. Millasten jätkien kanssa sä oot ollu aiemmin tekemisissä?

    VastaaPoista

HUOM!!

Ennenkuin tulette ulisemaan, etten ole julkaissut kommenttiasi - paina tämän tekstin yläpuolella olevasta "Lataa lisää"-painikkeesta. Paina siitä niin monta kertaa, kunnes sitä ei tule enää näkyviin - ja TADAA! Kaikki kommentit ovat ladattu näkyviin. Yli kahdensadan kommentin ylittyessä, kaikki kommentit eivät näy automaattisesti kommenttiosiossa ilman niiden erillistä lataamista tuosta painikkeesta.

Jos taas teit edellämainitun, etkä vieläkään löydä kommenttiasi kommenttiosiosta - no, et tule sitä löytämäänkään, sillä turhaa roskapuhetta ja törkyä en julkaisekaan. :)

Uliuli <3