Hei!
Ihana sunnuntai, heräsin jo aikasin aamusta, keitin kahvit ja menin juoksulenkille. Pari kertaa meinasin kaatua ja lentää turvalleni, sen verran liukasta täälläpäin jo on. :D Meillä oli äipän kanssa molemmilla tänään mieletön joulufiilis, joten käytiin kaupoilla ja ostettiin piparitaikinaa ja torttutaikinaa ja taiteiltiin molempia joulumusiikin taustalla soidessa.
Nyt viimeistään meillä on ihanan jouluista, kun kaiken joulukrääsän ohella koko talo tuoksuu pipareille ja joulutortuille. :)
------------------------------------------------------------------------------------------------------
Olen saanut ihan mielettömän kommenttivyöryn, joiden lukemiseen ja hyväksymiseen menee todella paljon aikaa. Suoraan sanottuna en edes jaksa lukea kaikista pisimpiä kommentteja, mutta kiitos kuitenkin niiden kirjoittajille todella paljon vaivannäöstä. Mä ihan varmasti luen ne vielä joskus :)
Pitkien negatiivissävytteisten kommenttien lukemisen lopetan heti siinä vaiheessa kun teksti käy halventavaks mua kohtaan. Olen melkein kaikki hyväksynyt, jotta te aikuiset ja viisaat ihmiset voitte käydä hieman rauhotuttuanne lukemassa, kuinka kypsää ja fiksua tekstiä tulikaan tuotettua.
Ah, mikä sen ihanampaa kuin käydä haukkumassa teini-ikäistä tyttöä huoraksi, kehottaa häntä tappamaan itsensä, puimaan tytön omia perhesuhteita, keksiä todella sairaita ja kieroja juttuja mun vanhemmistani.
Näitä pahimpia kommentteja en julkaise, ne on niin ala-arvoisia, etten sellasta paskaa mun blogiini päästä.
Joten niiden kirjottelija(t), tuhlaatte vain aikaanne. Mä en niitä tästä lähtien enää edes lue, julkaisemisesta puhumattakaan siis. Kiitos.
Kun alotin tän blogin pari päivää sitten, en olis uskonu, että tää herättäis näin suurta huomiota. Noin suuria tunteita ihmisissä. Että porukka viitsii vaivata omaa päätään täysin tuntemattomien ihmisten asioilla. Varattu mies ja kolmas pyörä, onko se muka joku uus juttu? Miks teitä kiinnostaa Mikon vaimon tunteet noin paljon? Ette edes tunne koko vaimoa, mistä tiedätte onko hän tehnyt vielä jotain pahempaa Mikolle ja tämä on siihen verrattuna ihan pikkujuttu?
Sanotte, että olen itsekäs pikku narttu joka ajattelee vain itseään. Huomaatteko ristiriidan tuossa kommentissa? Esitätte että tuntemattoman ihmisen tunteilla on teille väliä (esim. Mikon vaimon) ja sitten kuitenkin samaan henkäisyyn haukutte mut maanrakoon :) Te olette juuri sillä hetkellä itsekkäitä, kun saatte haukkumalla ja jeesustelemalla itsellenne hyvän mielen. "Jeee, pääsimpäs sanomaan, olinpas nokkela!"
Oletteko te kaikki tosiaan oikeutettuja mussuttamaan tälläistä? Ette ole koskaan valehdelleet, huijanneet, varastaneet ym? Ette koskaan tavoitelleet omaa etuanne ja omaa onneanne? Niinpä, epäilen, joten kukaan teistä ei ole oikeasti oikeutettu sanomaan mulle mun tekemisistä mitään.
Mutta kuten oon sanonut, ihmiset on itsekkäitä ja tuomitsevia paskoja kaikki. Jopa minä, myönnän. Mutta mitä sitten? Mä uskon siihen, että kerran täällä vaan eletään. Yritän elää omani täysillä.
Moni teistä tuntuu myös kuvittelevan, että mä oon jotenkin suunnitellut "vieväni" varatun miehen. Miks mä sellasta suunnittelisin? Kaikista ihanteellisin tilannehan olis se, että seurustelisin onnellisesti vain mulle varatun ihanan miehen kanssa, voitais asu yhdessä ja suunnitella tulevaisuutta yhdessä.
Mutta mä oon myös todella tyytyväinen tähän tilanteeseen; mä seurustelen onnellisesti ihanan miehen kanssa, voimme muutaman vuoden päästä muuttaa yhteen ja tulevaisuutta yhdessä jo suunnitellaan kovasti koko ajan :)
Monella tuntuu olevan myös käsitys, että Mikko käyttää mua seksuaalisesti hyväkseen ja mä olen sille vaan joku, jota panna ja siinä kaikki. Ootte väärässä :)
Me harrastetaan kyllä seksiä, niinkun normaalit parisuhteessa olevat ihmiset tekee (uskovaishihhuleita lukuunottamatta:D). Mutta seksi ei oo meillä mikään joka tapaamisen must have juttu. Harrastetaan jos tuntuu siltä, se on niinkin yksinkertaista.
Ei me joka näkemiskerralla olla jyystämässä, todella usein vain ollaan ja nautitaan toistemme seurasta ja keskusteluistamme. Tehdään ruokaa ja käperrytään sohvalle vierekkäin. Pusutellaan ja ollaan vaan. <3
Suurimman osan kommentoijista asenteessa on vikaa. Te tuomitsette mut ja Mikon tuntematta meitä. Yleistätte suhteemme samaan muottiin mitä ne muka aina on.
Ihanko oikeesti kuvittelette että naimisissa olevan miehen ja nuoremman naisen suhde menee aina juuri tuolla ja tällä tavalla? Korkeintaan ehkä sillä. Muita vaihtoehtoja ei ole?
Oikeesti se mies haluaa susta vaan sitä ja juttu tulee päättymään siihen että tätä.
Blaaablaaablaa mitä paskaa. Mä nauran tollasille kommenteille, koska ne kertoo kirjottajistaan todella paljon. Mustavalkoisen elämänkatsomuksen ja junttimaisuuden. Plus tietenkin suuri taipumus jeesusteluun ja siihen, että luulee varmasti tietävänsä aina kaikesta kaiken, mutta joutuu kyllä usein nolostumaan kun ei sitten oikeasti tiedäkään. Mutta väärässäoloa ei myönnetä, eikä nolostumista näytetä, ei muutakun kohti uusia arvosteluita ja kertomaan, miten asiat tulee menemään.
Mulla olis vielä niin paljon kirjotettavaa, mutta tää teksti taas veny tälläseks romaaniks, joten jatkan toisella kerralla. Pitää alkaa valmistautumaan iltaa varten kun tapaamme taas "pitkästä aikaa" Mikon kanssa. Hän on jo matkalla kotiin anoppilastaan, jee :)
PS: Kun mulle noita "oot hirvee ihminen ku toivot mikon lasten ja vaimon kuolevan kolarissa!!1 mee hoitoon!!11"-kommenttejakin aika paljon satelee, sanon siihen vain että missä sisälukutaito?! Lukekaa helvetti koko juttu loppuun ja ajatuksen kanssa jos ei muuten onnistu tekstinluetun ymmärtäminen, niin käy ehkä ilmi etten mä sellasta nyt oikeesti toivo. Hei haloo, järjenkäyttö sallittua.
Mä kirjotan tänne vaan ihan fiilispohjalta tuntemuksiani ja se oli mun sen hetkinen tuntemus, ei todellakaan toive tai asia jota todella haluaisin. Ei, en ikinä.
Tää mun blogi on menny nyt ihan tälläseks asioiden selventelyks ja itteni ja Mikon puolusteluks, eikä tän todellakaan pitäny tälläseks mennä... :(
sunnuntai 11. joulukuuta 2011
59 kommenttia:
HUOM!!
Ennenkuin tulette ulisemaan, etten ole julkaissut kommenttiasi - paina tämän tekstin yläpuolella olevasta "Lataa lisää"-painikkeesta. Paina siitä niin monta kertaa, kunnes sitä ei tule enää näkyviin - ja TADAA! Kaikki kommentit ovat ladattu näkyviin. Yli kahdensadan kommentin ylittyessä, kaikki kommentit eivät näy automaattisesti kommenttiosiossa ilman niiden erillistä lataamista tuosta painikkeesta.
Jos taas teit edellämainitun, etkä vieläkään löydä kommenttiasi kommenttiosiosta - no, et tule sitä löytämäänkään, sillä turhaa roskapuhetta ja törkyä en julkaisekaan. :)
Uliuli <3
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
niinno, en tiedä mistä oikeen löydät tota energiaa näitä juttuja keksiessä ja taitaa sun mielikuvitus laukata hieman liian lujaa :::D kyllä varmasti viimeistään parin vuoden kuluttua huomaat kuinka typerä tämmönen trolliblogisalasuhderakkausjeejee blogi olikaan!
VastaaPoistaMun mielestä on ainaki kiva seurata sun ja Mikon tapahtumia ja kirjotat tosi hyvin mitä tunnet (: Tsemppiä noitten dissaajien kans !
VastaaPoistaMinkä ikäinen sä olit? 17?
VastaaPoistaMun mielestä, ihan rehellisesti, teijän kannattais laittaa suhde jäihin ja miettii ihan oikeasti että mitä haluatte. Tää Mikko on kuitenkin perheellinen mies eikä mun mielestä oo oikein että se pettää vaimoaan ja elää kaksoiselämää. Eikä tää oo paras alku teijän mahdolliselle suhteellekaan.
Jos se on tosissaan sun kanssa ja rakastaa sua, niinkun sanot, sen pitäisi ottaa vastuuta ja selvittää asiat vaimonsa kanssa ja vasta sitten suunnitella teidän yhteistä elämää.
//Obie
Pakko kysyä että miksi pidät tän blogin sitten avoimena kaikille, jos sua satuttaa niin paljon negatiiviset kommentit? Ne ei lopu vaikka sä kuinka täällä yrittäisit taistella sun ja mikon suhteen oikeellisuuden puolesta, teet itsestäs vaan enemmän naurettavan kun yrität puolustella omia kantojasi ja näkemyksiäsi ja elämänasennettasi noin raivokkaasti jokaisessa päivityksessä.
VastaaPoistaJos sua harmittaa ne negatiiviset palautteet, estä kommentointi, tai älä nyt ainakaan joka päivityksessä yritä puolustella itseäsi. Oikeasti varmana kannoistaan ja varmana siitä, että sä hyväksyt ITSE sen mitä sä teet, sä et kokisi tarvetta ottaa henkilökohtaisesti netin kautta huudeltuja juttuja, juurikin siksi että eihän me tunneta asianosaisia eikä me voida siksi tuomita teitä muutenkuin omien moraalisääntöjen ja etiikkamme pohjalta. Ehkä olet vaan epävarma itsekin siitä, mitä oikein oot tekemässä, jos koet noin suurta tarvetta yrittää selittää ihmisille että kaikki me muutkin ollaan itsekkäitä ja ahneita ja paskoja ihmisiä ja siksi ei ole oikeutta haukkua vain sinua? En tiedä sun tarkoitusperiäs, enkä tosiaan niitä ymmärrä.
Blogin saa salaiseks / salasanan taakse aika helposti, että kannattaa kokeilla niin kukaan ei pääse enää tuomitsemaan sua ja mikkoa :) onnea vaan teille.
Huokaus.
VastaaPoistaYritän tiivistää, mutta tästä tulee silti aika pitkä kommentti. En tarkoita dissata sinua ollenkaan, joten toivon että lukisit tämän, koska luulen voivani sanoa jotain hyödyllistä :3
VastaaPoista- Älä reagoi ilkeisiin kommentteihin äläkä vastaa niihin. Provosoituminen vain antaa lisää syitä raastaa kirjoituksiasi palasiksi. Erityisesti tekopyhäksi kutsuminen ei kannata.
- Kommentoijat tuomitsevat sinut sen perusteella, mitä itsestäsi kerrot. Siitä ennakkoluulot ja stereotypiat syntyvät. Kerro itsestäsi jotain mukavaa, saa heidät samaistumaan sinuun. Kerro jotain, mikä todistaa, ettet kuulu siihen muottiin, johon he yrittävät asettaa sinut.
- Tuntemattomien elämät kiinnostavat ihmisiä suuresti. Sen takia katsotaan TV:ta, luetaan julkkisjuoruja ja kirjoja. Sen takia ylipäätään luetaan blogeja.
- Useimmat ihmiset tuntevat jonkinlaista empatiaa tuntemattomiakin kohtaan. Ihmiset etsivät aina jotain samaistumisen kohdetta: tässä se on Mikon vaimo, joka koskettaa heidän puolustuskyvyttömyyden tunteitaan.
- Mikon vaimon puolustamisen ja sinun dissaamisesi välillä on logiikkaa. Ihmisten mielestä saa oman käden oikeudella satuttaa niitä, jotka ovat tehneet "väärin". Siksi sinua mollataan. Vaimo on heistä "oikeassa", joten he puolustavat häntä. Sinun tunteittesi unohtaminen mutta hänen omiensa korostaminen on tällä logiikalla heistä oikein. Se, ovatko henkilöt tuntemattomia, ei vaikuta asiaan. Onhan ihmisillä hyvin kärkkäitä mielipiteitä lehtijuttujenkin tuntemattomista uhreista ja konnista. Ja leffoissa hyvikset tappavat "oikeutetusti" pahiksia.
Mä tiiän sun tilanteen ja oon tosi ylpee, että et mieti mitä muut ajattelee vaan ajattelet omaa parastasi ja omaa onnellisuuttasi (ja ehkä tietysti myös Mikon).
VastaaPoistaOlin ite samantyylisessä tilanteessa. Oon 17 ja tutustuin kaverin kautta 30 vuotiaaseen mieheen, joka kylläkään ei ole naimisissa enään, mutta jolla on pieni lapsi. Ei nähty kun muutaman kerran, mutta molemmat rakastuttiin toisiimme. En oo ikinä tuntenu samalla tavalla ketään muuta kohtaan. Laitoin kuitenki välit poikki meijän ikäeron takia ja nyt ehkä vähän kaduttaa. Joten edetkää rauhallisesti ja onnee teille molemmille! Äläkä välitä noista negatiivisista kommenteista. Kaikki ihmiset ei vaan oo luotuja toisilleen (mikko ja sen vaimo), ja jotkut taas on. Minkäs sille voi.
Suosittelen että laitat asetukset blogiisi niin, että anonyymit eivät pysty kommentoimaan. Voi hyvinkin paljon tuo asiaton kommentonti loppua, kun ei omilla tunnuksilla ihan mitä tahansa soopaa halua kirjoitella ;)
VastaaPoistaVastaan vielä tälle kohdalle:
VastaaPoista>Lukekaa helvetti koko juttu loppuun ja ajatuksen kanssa jos ei muuten onnistu tekstinluetun ymmärtäminen, niin käy ehkä ilmi etten mä sellasta nyt oikeesti toivo.
Lainaus kirjoituksesi lopusta:
>Enkä todellakaan haluaisi, että Mikon lapsille kävisi mitään pahaa, he ovat Mikolle todella rakkaita. Vaimoa kohtaan sensijaan en tuntisi sääliä :)
Jos tarkoitit tuota kohtaa jutun lopusta, niin siinä ilmenee, että et tosiaankaan toivo Mikon lapsille mitään pahaa. Mutta tuo "Vaimoa kohtaan sensijaan en tuntisi sääliä :)" lienee se lause, joka on aiheuttanut noiden "hirveä ihminen" -kommenttien vyöryn. Se näet kuulostaa siltä, kuin sittenkin oikeasti toivoisit hänen kuolevan. Vaikka se oli vain hetken fiilis, siitä __ei__ ilmene, että et tykkäisi jos vaimo kuolisi.
Edelleen suosittelen, että et haukkuisi kommentoijia, koska siitä he vain innostuvat jatkamaan D:
En nää tätä niinkään negatiivisena tai ilkeänä asiana. Asiat ei vain aina mene niin kuin haluaisi, ja on vaikea miellyttää kaikkia teoillaan. Itse toimisin varmasti samalla tavalla tuossa tilanteessa (olen saman ikäinen kuin sinä :)), mutta tuntisin kyllä syyllisyyttä siitä, ettei Mikon vaimo tietäisi. Pyrkisin kertomaan hänelle mahdollisimman pian Mikon kanssa. Muistutan myös, että mitä vain voi tapahtua. Nyt voi tuntua siltä, että kaikki kääntyy loppujen lopuksi sinun eduksesi, mutta pidä muutkin varteenotettavat vaihtoehdot muistissa!
VastaaPoistaOnnea jatkoon, toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin! :)
Kerro syy siihen miksi ei " Mikko" jo nyt eroa vaimostaan? Mikä se syy on? Syy taitaa olla ihan se, että ei ole aikomustakaan erota.
VastaaPoistaMitä yhteistä 17.v ja 34 -v on? Oikeesti? Taitaa Mikko olla tavattoman lapsellinen.
Ja juu, en ole koskaan varastanut enkä pettänyt ketään, että siinä mielessä on puhdas omatunto.
Ja olen itse ollut 17-v suhteessa 27.v kanssa, ilman mitään kolmansia pyöriä. Olin NIIIIIIN rakastunut. No joo, asuttiin yhdessä mahtavat 6kk ja juttu kaatui omaan mahdottomuuteensa, sillä haaveet ja elämät ovat täysin erilaisia. Toki meilläkin oli ihanaa yhdessä aluksi, missäpä suhteessa ei aluksi kaikki olisi taivaallista ja ihanaa. Mutta arki tulee joka suhteeseen, aina.
Ja jos yhteiselonne on leffan katsomista yms niin sanonpahan vaan, ettei siinä toista ihmistä vielä kovin hyvin tunne.
Avioerosta toipuminen vie noin 2.v, että vaikka "MIkko" eroaisikin niin syyt eroon ym täytyy käydä läpi. Yleensä nämä huonon suhteen aikana aloitetut salasuhteet ovat vaan väliaikaisia ns laastarisuhteita.
Ja vaikka te päätyisitte yhteen,ihan asumaan. Miten luulet elämän sujuvan lasten äitipuolena. Yhteistyötä lasten äidin kanssa täytyy kuitenkin tehdä, varsinkin " Mikon". Lapset voivat oirehtia rajustikin eroa ja voivat tarvita jopa psykologin apua. Syytökset sinua kohtaan voi pienilläkin lapsilla olla kovia, kestätkö sen? Kestääkö " Mikko" lastensa surun? Ja jopa vihan? Kestättekö muiden sukulaisten halveksunnan? Nämä anonyymit nettikirjoittelut kun ovat paljon laimeempia kuin viha mitä saattaa sukulaisilta tulla. Teidät voidaan täysin eristää muista.
Lain edessä olet alaikäinen, lapsi. Itse olen päälle 30.v ja pidän sinua täysin lapsena. Naivina pikkutyttönä. Voisipa sinua suojella. Mutta itse elät elämääsi ja vielä elämä sinuakin opettaa. Itsekin kuvittelin sinun ikäisenä tietävän elämästä ja rakkaudesta paljonkin.... :) voi, voi.
Muutenkin rakkaus... ihminen joka rakastaa ei tee pahaa rakkailleen ja sitähän " Mikko " tässä tekee, meinaan lapsilleen ja vaimolleen.
Valitettavasti pidän tätä " Mikkoasi" selkärangattomana lurjuksena. Hän tässä väärin tekee, perhettään ja sinua kohtaan. Toisaalta, miksi sinä tahdot olla miehen kanssa jolla on jo perhe. Kuinka tuollaiseen mieheen edes voisi luottaa?
Tässä tarinassa ei ole voittajia, vaan häviäjiä. Panoksetkin aika kovia... mielenterveys, perheen hajoaminen, hylkääminen jne. Onko se todella sen arvoista? I wonder...
"Avioerosta toipuminen vie noin 2.v, että vaikka "MIkko" eroaisikin niin syyt eroon ym täytyy käydä läpi. Yleensä nämä huonon suhteen aikana aloitetut salasuhteet ovat vaan väliaikaisia ns laastarisuhteita."
Poista"Tässä tarinassa ei ole voittajia, vaan häviäjiä. Panoksetkin aika kovia... mielenterveys, perheen hajoaminen, hylkääminen jne. Onko se todella sen arvoista? I wonder..."
Tämä oli hyvä, toivottavasti luit tuon kommentin.
Koska olen pohtinut, oletko tosissaan miettinyt tuota eroprosessi asiaa.
Olen itse eronnut aviomiehestäni vuosi sitten, ja voin kertoa ettei se ollut herkkua. Vaikka itse eroa hainkin, niin en missään nimessä hyppinyt riemusta. Minullakin oli tavallaan uusi mies jo odottamassa, ja himmasimme vauhtia, että eroni astuisi voimaan ja voisimme jatkaa tapailua avoimemmin. Mutta kappas vaan, kun olisimme voineet olla viimein yhdessä kunnolla, se viehätys katosi. Molemmilta!
Kaikkein hauskinta tässä on, että aluksi tunnuimme olevamme niin samallaisia ja kuin luodut toisillemme..
Pyh ja pah.. No, ikävöin häntä kyllä edelleen, mutta sentään tajuan nyt, kun ihastushuuma on ohi, ettei hän ollut minulle milläänlailla oikea henkilö. Nytpä voin ainakin suorittaa eroprosessini loppuun.
Minusta tää on hyvä blogi ja todella mielenkiintoinen. Jatka samaan malliin :)
VastaaPoistahei, koska kerrot perheellesi suuren rakkautesi. Lupaat että mies eroaa ja alkaa elää kanssasi. En oikein luota häneen. Pitää jakaa omaisuus ja erot alapsista. Vaikutat naiivilta. ja ukko höynättää sinua.
VastaaPoistaOon jotenkin niin paljo samaa mieltä sun kanssa noista muitten ihmisten kommenteista, eihän ne todellakaan sua tunne eikä tätä Mikkoa tai ylipäätäänkään hänen vaimoaan.. Tuskin on yhtäkään ihmistä joka ei havittele omaa onneaan ja ajattele itseään koskaan..huhhuh.. Oon lukenu sun blogia nyt ja jos kerta Mikkokin on jättämässä vaimonsa tässä tulevaisuudessa ja aloittaa sunkanssa ihan virallisen parisuhteen ja muutatte yhteen yms, niin mitä pahaa siinä on..? Erot on nykyään niin normaaleja ja useimmat erot tulevat juuri siinä et on rakastunut toiseen, minkäs ihminen tunteilleen mahtaa :) Onnea sulle ja Mikolle! Tää on todella mielenkiintoista luettavaa ja jos muita ei kiinnosta niin mua ainakin joten pidä mut ajantasalla! :D
VastaaPoistaOnnee sinulle ja fantasiamaailmalles :) Kannattaa vaa lopettaa tämmöne huomion kerääminen ja keskittyy todellisii asioihi esim. oikeen poikkiksen löytämisee :)
VastaaPoista"Mä kirjotan tänne vaan ihan fiilispohjalta tuntemuksiani ja se oli mun sen hetkinen tuntemus, ei todellakaan toive tai asia jota todella haluaisin. Ei, en ikinä."
VastaaPoistaOnpas yks kaks toinen ääni kellossa. Älä viitsi jauhaa paskaa yhtään enempää. Typerä teinilunttu. :)
mun mielestä sul on ihanat ajatukset ja en tajua mitä järkeä on haukkua sua huoraks tms vaan ton perusteella. oot varmasti tosi mukava ja ihana ihminen jolla sattuu olemaan vaan pari(:D) vuotta vanhempi miesystävä. miten se ees vaikuttaa luonteeseen... nää kommentoijat luulee olevansa tosi fiksuja ja viisaita jne ku luulee tietävänsä mitä sun pitäs tehdä tai ei pitäis. oon samaa mieltä, että me eletään vaan kerran ja täytyy elää täysillä. kaikilla on oma elämä ja oikeus päättää siitä ite, ja sä teet niin. kenelläkään ei oo oikeutta puuttua sun elämään vaan päätät ihan ite miten toimit ja jos tää kaikki on sun mielestä oikein niin antaa palaa... :)
VastaaPoistaah ihanalta kuulostaa tämä elämäsi!
VastaaPoistatoivottavasti kaikki menee hyvin tästä edespäinkin!
kerro sinun ja mikon ensimmäisestä kerrasta sängyssä? (; onko mikolla iso?
Tämä blogisi on musta todella mielenkiintoinen, niin sisältönsä kuin kommentoijien/arvostelijoiden takia. Mua ei hirvitä teidän ikäeronne, tai se, että suhteenne on pettämistä. Sen vaan huomaa, että olet vasta 17-vuotias tyttö, joka suunnittelee tulevaisuuttaan ja suhdettaan 17-vuotiaan tavalla. Mikko on 34-vuotias, joka luultavasti suunnittelee elämäänsä 34-vuotiaan työssäkäyvän perheenisän tavalla, sitä ei kannata unohtaa. Rakkaus välillänne voikin olla aitoa ja syvää, mutta aina vain se ei ole tarpeeksi sinne suunniteltuun tulevaisuuteen asti, varsinkin kun toinen osapuoli on noin nuori. Mutta poikkeuksiakin sattuu!
VastaaPoistaKannattaa puhua jollekin, ystävällesi tai vaikka äidillesi, suhteestasi, sillon oisi edes joku toinen, joka tietää susta ja Mikosta sekä voi kuunnella & tukea sua niin mukavissa, kuin ongelmallisissa jutuissa suhteeseen liittyen. Blogikaan ei ole niin hyvä kuin oikea keskustelu (ainakaan omasta mielestäni..)!
Jos olet nyt onnellinen, olet valinnut oikein, murehtia kerkeät, jos murheen aihetta tulee. Toivotan teille onnea suhteeseen ja huolettomia hetkiä :) t. Ilona 20v.
Yleensä minusta naiset, jotka iskevät varatun miehen ja seurustelevat niiden kanssa, ovet jotain niin kamalan törkeitä MUTTA kun luin tämän postauksen niin tulin jotenkin tosi ylpee olo. Et välitä mitä muut ajattelevat toiminta tavastasi, kirjoitat jotenkin tosi asiallisesti ja jopa minua naurattaa noi helvetin akat jotka tulee vinee joka asiasta ja ovat muka niin olevinaan hyviä ihmisiä vaikka eivät ole sitä yhtään sen enempää kuin kukaan muu. Onhan se tietty kurjaa vaimolle kun ja jos juttu paljastuu ja olisi reilua että mikko jättäisi hänet eikä satuttaisi noin pahasti häntä.
VastaaPoistaEn tiiä miks kirjotin, tuli vaan olo että pakko kommata jotenkin tätä tekstiä kun aloin lukemaan tätä. Useimmin oon ihan raivoissani tämmösistä suhteista, mutta sait ainakin minut tajuamaan miksi olet tähän hommaan ryhtynyt ja ihan ihmetyttää miten reagoin näin rauhallisesti tähän, ellen jopa iloisesti :D Mutta toivon ettei teille synny tästä mitään aivan kamalaa maailman sotaa ja kerrotte mikon vaimolle asiasta ettei hänenkään elämä menisi aivan murskaksi. Toivottavasti en aiheuta sinulle pahaa mieltä tällä kommentilla, olen vain niin yllättynyt tuon tekstin takia että oli ihan pakko jotain sanoa vaikka se tuntuisi sinusta aivan turhalle höpinälle.
Kai ymmärsit jo blogia perustaessa, että tälläisesti aiheesta kirjoittaminen herättää aina ihmisissä suuria tunteita ja suurimmaksi osaksi vihaa? Se on fakta jolle ei voi minkään.
VastaaPoista"Ah, mikä sen ihanampaa kuin käydä haukkumassa teini-ikäistä tyttöä huoraksi, kehottaa häntä tappamaan itsensä, puimaan tytön omia perhesuhteita, keksiä todella sairaita ja kieroja juttuja mun vanhemmistani."
VastaaPoista...mut, mut... sähän sanoit että oot kypsä ikäiseksesi? o_O
Olen kommentoinut sinulle aiemminkin. Itselläni on 9 vuotta vanhempi mies (minä 24), ja meidän suhteemme on oikeasti kahden aikuisen ihmisen välinen normaali parisuhde. Tuo mitä teillä on, on vääristynyttä ja kieroutunutta. Harmittaa, että kuvittelet näidenkin kommenttien kumpuilevan katkeruudesta ja kateudesta. Kyllä minäkin 17-vuotiaana hain hyväksyntää, ja katseet ja muu huomio vanhemmilta miehiltä imarteli. Tämä johtui epävarmuudestani. Siinä vaiheessa sinäkin nyt olet.
Toivoisin, että ymmärtäisit ettet tarvitse minkään vanhan ukon imartelua. Sinä olet hyvä juuri tuollaisena, 17-vuotiaana pikkuisena tyttönä.
Hei Candy! Löysin sattumalta blogisi ja luin heti kaikki päivityksesi. Tosi mielenkiintoista luettavaa! :) Älä välitä haukkujista.
VastaaPoistaTäytyy myöntää että olen pikkuisen kateellinen sinulle. Tilanteesi on vaikea, mutta antaisin aika paljon jos olisin siinä missä sinä. On katsos eräs mies joka on myös vähän päälle 30 ja niin komea ja ihana ja karismaattinen ja kaikkea :D Itse oon 17 ja tällä miehellä on kihlattu/vaimo (en ole ihan varma ovatko jo menneet naimisiin).
Toivottavasti jaksoit lukea kommenttini! :)
T. Marilyn
Anteeksi, mutta pakko sanoa tämä asia:
VastaaPoistaEi ollut ehkä fiksuinta tehdä blogia, jos et halua noita ''kateellisia ja katkeria'' kommenntteja, koska niitä tulee muutenkin _jokaiseen_ blogiin, mutta tämän blogin sisältö ehkä kiihdyttää niiden tulemista.
En tässä rupea neuvomaan varisnkaan kun se onkin jo liian myöhäistä, mutta vaikka mikon mielestä oletkin kypsä ikäiseksesi, niin minä vain hieman vanhempana ajattelen olevani sitä tuplasti sinuun verrattuna.
Väitän näin, koska a) tuliko mieleen, että mikkokin voisi olla niitä valehtelevia ihmisiä(vaikken tosiaan tunne häntä tai sinua, mutta voin mielestäni heittää tälläisen ajatuksen ilmaan)
b) jos tosiaan rakastat häntä niin paljon niin miksi et haluaisi, että hän yrittäisi saada aiansa kuntoon perheensä kanssa ilman sinua. Heillä sentään on lapsia. Tarvitseeko heidän kärsiä sinun takiasi? Hän on joskus rakastanut vaimoaan niin pajon että on mennyt naimisiin ja hankkinut lapsia. Suhdetta on mahdollista yritttää korjata.
Ja mikko on 34-vuotias. Te elätte aivan eri elämänvaiheissa. Jos avioero yms. asiat tapahtuisivat, niin miten kuvittelet että todellisuudessa asiat sujuvat? Jo viiden vuoden päästä sinä olet 22 ja hän 39. Hän alkaa ehkäpä potemaan keski-iän kriisiään, kun sinä vasta aikuistut täysin ja olet saanut hahmotettua sen mitä haluat elämältä. Mikolla ilmeisesti on hyvä ura Suomessa ja on varakas jne. sinäkö alat 17 vuotiaana korirouvaksi? Vai opiskeletko joksikin ja entäpä jos saat töitä muualta?
Oletko miettinyt miten ystävyyssuhteidesi käy?
Hekin elävät täysin eri elämänvaihetta kuin mikko. Ja ilmeisesti jos ystäväsi eivät ole yhtä kypsiä kuin sinä, niin miten mikko heitä jaksaa?
Meinasitko että alat elämään mikon kanssa 34 vuotiaan elämää?
Ja entäpä vanhempasi?
Mitä He ajattelisivat tästä ja varsinkin, hänestä?
Voisivatko he hyväksyä suhteenne?
Entä jos käy niin, että vanhempasi ja ystäväsi eivät hyväksy suhdettasi?
Sinulle jää pelkästään mikko. Sama voi käydä mikolle, miltä se tuntuisi sinusta?
Heitin tässä vain ajatuksia ilmaan, joita kannattaisi miettiä.
Minulle on oikeastaan yksi ja sama miten käy, koska en tunne teitä.
Luin tätä blogia vähän läpi (kommentteja myös) ja kaikesta huolimatta ymmärrän tilanteesi! Itse myöskin yli 10 vuotta vanhempaa ja varattua miestä olen tapaillut.. Kerroin tästä lähimmille ystävilleni, jotka sanoivat vaan että hän käyttää minua vaan hyväksi, mitä täälläkin on kommentoitu. Kun kaksi ihmistä saavat oikean yhteyden niin sitä ei voi purkaa - ymmärsin teidän tilanteesta, että näin juuri kävi. Olen hieman sekaisin asiasta, enkä saa sanotuksi kaikkea mitä haluaisin sanoa, mutta mielestäni on hienoa, että joku uskaltaa ns. toisena naisena kertomaan näkökulmansa. Toisena naisena oleminen on välillä todella rankkaa ja uuvuttavaa. Itse ajattelin, että teen osittain väärin, mutta pyrin avaamaan tilannetta.
VastaaPoistaToivottavasti noi negatiiviset kommentit ei vaikuta niin paljon ja kuitenkin haluisit viel kirjottaa, koska sun kirjottama teksti on ihan kun mun suusta ja on kiva tietää että en oo ainoa ''vähän'' vanhempaan perheelliseen miehen ihastunut. Tsemppiä ja onnea sulle sekä mikolle :-)
VastaaPoistaLoppuun vielä, että älä tyydy olemaan aina toinen nainen. Tiedän, että ajatus mahdollisuudesta että hän voisi jättää sinut pelottaa, mutta rajansa kaikella. Ajattele myös itseäsi ja henkistä terveyttäsi! Jos hän oikeasti rakastaa sinua, niin asiat hoituvat tavalla tai toisella. Toivon, että asianne todella järjestyvät.
VastaaPoistaMun pakko sanoo, että musta tuntuu että tää on feikki... Mutta silti mä vaan luen tätä ja tää on koukuttava :D Ja jotenkin vaan kiinnostava lukee :)
VastaaPoistaEihän siun ole pakko selitellä mitään, jatkat vaan päiväkirjameiningillä.
VastaaPoista"Miks teitä kiinnostaa Mikon vaimon tunteet noin paljon? Ette edes tunne koko vaimoa..."
VastaaPoistaCandy, tunnetko itse niin hyvin että olet hyvä arvostelemaan häntä ? Mieti jos olisit itse kyseisen vaimon asemassa. En nyt halua sulle alkaa vittuilemaan mutta älä ole noin kapeakatseinen! etkai olettanut että blogin perustamisen jälkeen kaikki vain olisivat että " ooih mikä rakkaustarina" tällainen aihe jakaa ihmisten mielipiteet ja sun täytyy hyväksyä se ( ei toki kaikkein ilkeimpiä kommentteja), jos olet kerran " todella kypsä ikäiseksesi" kuten itse kirjoitit. Sulla on ainesta kirjoittaa tosi hyvää blogia kunhan olet oikeasti "melkein aikuinen" etkä vain teini kuten nyt näyttää.. :(
ps. oot jättänyt noi trollisyytteet aika nätisti huomiotta ja olen itsekkin miettinyt että oot trolli. Voisitko ottaa tähän kantaa ??
Eihän siun ole pakko selitellä mittään, jatkat vaan päiväkirjameiningillä eikä tarvi vaivautua mihinkään semmoseen.
VastaaPoistaNiinno, sitä kannattaa tietysti miettiä mitä nettiin kirjoittaa
VastaaPoistaMoikka!(varoitan että tästä tulee se pitkä kommentti mistä sanoit ettet niitä aina jaksa lukea mutta kuitenkin:D) Piti tulla kommentoimaan tähän blogiin, koska ekaa kertaa luen mitään tällaista! Yleensä luen noita lifestyle- ja tyyli-blogeja, joten tässä oli vähän enemmän sulateltavaa ja täytyy sanoa että tää blogi sai mut ihan tosissaan ajattelemaan asioita. Aika äkkiä kiinnitin huomiota kommentteihin mitä uskoinkin että tänne tulee ja paljon, onhan aihe aika arkaluontonen ja ehkä vähän uusi blogimaailmassa, kai...Mulle tuli paha mieli ihan tosissaan kun luin ihmisten kommentteja, tässä näkee kuinka helppoa ihminen on tuomita netissä, kun sekä sinä että me lukijat ollaan anonyymeja, ihmisethän muuttuu ihan eläimiks! Kyllä mä sen myönnän että ensin tuli mullekin se ajatus päähän että onpas itsekäs tyttö kun tollalailla "varastaa" varatun miehen, vielä ihan eri elämäntilanteessa olevan! Mutta nyt kun luin nää sun kirjoitukset niin aloin miettimään uudestaan. Musta oot oikeestaan aika harvinaisen rohkea tyyppi, sunlaisia löytyy maailmasta monta, mutta kuinka moni jaksaa jakaa kokemuksiaan muiden kanssa, olkoonkin että teet sen nimettömänä? On hienoa että jaat näitä asioita ja musta on ainakin ihan mielenkiintoista tietää mitä miettii "kolmas pyörä"...En sua tai sun tilannetta tuntematta lähtis syyllistään sua, koska teksties perusteella oot rakastunut, ja senhän tietää kaikki että kun on rakastunut niin sillon ei vaan voi monillekaan asioille mitään, ne vaan tapahtuu:) Ja selkeesti sä ite oot sinut tilanteen kanssa, niin mulle tuli sun kirjotuksista lähinnä hyvä olo sun puolesta, vaikken voi sanoa että hyväksyn ton kaiken.
VastaaPoistaToisaalta on virkistävää lukea jostain noin erilaisesta elämästä, on ihan hyvä välillä vähän ajatella asioita toiselta kantilta. Toivon vaan että jaksat täällä kirjotella vaikka kommenttia saat ja tuut saamaan, ettet liikaa paneutuis niihin sun postauksissas, se vie kuitenkin vaan tilaa oikealta asialta.
Tosiaan siis arvostan sun blogia sillä tavalla että tää sopivasti vähän sekottelee maailmankuvaa ja antaa uutta näkökulmaa..Ainoa juttu mistä vähän nenääni nyrpistin oli tapa millä puhut sun miesystävän vaimosta, korppikotka, hänen kuolema ym. Ymmärrän että koska rakastat hänen miestään, koet että vaimo on vaan tiellä, mutta hän on kummiskin nainen jonka mies on joskus valinnut ja hänen lastensa äiti. Jotenkin kun muuten vaikutat niin selväpäiseltä, että ymmärrät kyllä tilantees ja sen ongelmat, niin toi vaimonlyttäys jotenkin pistää silmään.
Varmasti luen sun blogia vielä lisääkin, vaikka ihan vaan sen vuoks että tää on jotain aikas erilaista:D
Jatka vaan kirjoittelua! Mä ainakin luen tätä blogia mielelläni. Musta on myös kivaa kun kirjoitat niin usein.
VastaaPoistaTää on kiinnostava blogi. Hienoa et uskallat pitää tätä, ei varmasti ole helppoa ottaa vastaan niin paljon negatiivista palautetta.
VastaaPoistaItse olen sua pari vuotta vanhempi tyttö ja mun on tosi vaikea kuvitella itseäni vastaavaan tilanteeseen - paitsi ton rakastumisen suhteen. Oon itse kanssa ollut joskus ihan liian ihastunut ja uskonut toisen tyhjiä sanoja, joten mä todella toivon ettei sulle käy samalla tavalla. Joskus aikuinen mieskin saattaa sanoa ja luvata vaikkei tarkoita. Sillä on historiaa sen vaimonsa kanssa aika hurjasti - siitä voi olla vaikea päästää irti.
Niin ja vielä se että älä ota niitä kommentteja itteesi, mitä vaan kun nettiin laittaa niin aina löytyy vihaajia ja haukkujia, älä ala taistelemaan niitä vastaan tai provosoidu! Kirjotat vaan sun tarinaas jos tahdot, sanovat mitä sanovat ne muut, ehkä ne joskus ymmärtää et ihastus on aika valtava voima.
Kiinnostavin blogi ikinä. En ole ikinä tykännyt lukea blogeja, mutta olet poikkeus. Olen toisaalta järkyttynyt mutta myös jotenkin onnellinen puolestasi.
VastaaPoistaHarmi vain naiselle ja lapsille, kun mietin itseni siihen tilanteeseen. toivottavasti tiedät mitä teet. :)
Huippu blogi ja mielenkiintoinen aihe ! :) Jatka samaan malliin.
VastaaPoistaOis tosi kiva jos ois kuvia itestäs, mutta ymmärrän ettet todellakaan voi sellaisia laittaa.
Ja tuntuu että sun elämä on hirveen jännää ja mielenkiintoista! Mutta ite en pystys koskaan oleen tossa asemassa :D Ja en usko että "Mikko" on vaa pillun perään.
Sinähän se tässä jeesustelet ja yrität puolustella suhdettasi. Sulla on ällöttävän lapsekas mieli ja vielä mitä sanot itseäsi kypsäksi? Sulle ei nähtävästi ole opetettu etiikkaa ja moraalia, tunnet tekeväsi oikein, koska olet "rakatunut" ja se oikeuttaa vielä toivomaan jonkun kuolemaa/katoamista? Tiedän, että puolustelet tätä mutta toi on jo sairasta. Et taida ajatella muuta kuin itseäsi. Itkettää jopa lukea tekstejäsi vaikken tiedäkkään/tunne kyseisen herran vaimoa ja tuskin sinäkään. Tiedät vain sen mitä Mikko on kertonut. Niin ja sanot vielä ettet häpeä suhdettanne, mikset sitten kerro sitä ystävillesi? Häpeät oikeasti, pelkäät menettäväsi ystäväsi. Mä rukoilen sun puolesta vaikket sitä haluakkaan.
VastaaPoistaVoisit sitten vastata että miksi tämä "Mikko" ei ole vielä jättänyt vaimoaan :) Jos hän kerran on tosissaan kanssasi?
VastaaPoistaSinä sanot olevasi kypsä ikäiseksesi, etkö totta? Aijaijai. Kai sinä, kypsänä ikäiseksesi, ymmärrät ettet voi mitenkään tietää toisten ihmisten aikeita, et näe heidän päänsä sisään. Ja kai sinä ikäistäsi kypsempänä myös osaat ajatella asiaa moniulotteisemmin, useammalta kantilta ja näin ollen ymmärrät, että hyvin usein tällaiset tilanteet päättyvät ikävästi. Ikäistäsi kypsempänä pystynet myöntämään itsellesi ja muille, etteivät asiat välttämättä mene ollenkaan niin kuin ajattelit.
VastaaPoistaAnteeksi nyt, mutta minusta näyttää, ettet kykene ajattelemaan asiaa mitenkään päin objektiivisesti. Tunteet vievät joskus harhaan, se on hyvä tiedostaa. T: toinen 17 vuotias.
Vaikka seisonkin niiden monien joukossa, jotka pitävät suhdettanne tämän Mikon kanssa jokseenkin tuhoontuomittuna, niin jollain kierolla tavalla nautin sen lukemisesta.
VastaaPoistaSuosittelenkin niille joiden tunteita tämän blogin tapahtumat kuohuttaa, rauhoittumaan ja joko lakkaamaan lukemasta tai alkaa lukemaan tätä samaan tyyliin kuin ihmiset katsovat Sinkkuelämää-sarjaa. Viihteenä, jonain jota voi oman tavanomaisen arkensa keskellä päivitellä.
Olen itse teininä seurustellut itseäni 11 vuotta vanhemman miehen kanssa, sillä erotuksella että hän oli vain minun. Vanhempi mies voi tuntua jännältä, tervetulleelta vaihtelulta tytölle joka on tottunut teinipoikiin, jotka hädintuskin osaavat mistään keskustellakaan ja joita kiinnostaa vain lätkä ja mopo ja koeviikko. Toivon kuitenkin että muistat etteivät nämä tällaiset lovestoryt "vapaankaan" miehen kanssa pääty kovin usein onnellisesti. Vaikka yhteiset tulevaisuudensuunnitelmat, häät ja talot ja yhteiset lomamatkat voivat tuntua käsinkosketeltavan todellisilta, niin niiden varaan on turhaa lähteä rakentamaan omia pilvilinnoja ennenkuin terve tasapainoinen parisuhde on oikeasti totta. Ennenkuin vanhemmille ja sinun tapauksessasi toisen osapuolen kumppanille ja lapsille on kerrottu ja voidaan olla avoimesti yhdessä ja katsoa mitä se on kun näkee kokoajan ja suhteesta tulee kutkuttavan jännittävän kaksoiselämän sijaan arkinen. Jo se että voi nähdä koska vaan muuttaa suhdetta paljon, jännän jälkeen on helppo kyllästyä.
Blogiasi on kuitenkin mukava lukea ikäänkuin satuna, mikäli jatkat sen kirjoittamista niin toivon, että joko estät kommenttien kirjoittamisen tai jätät ne kokonaan lukematta. Sinusta ei varmaankaan ole miellyttävää puolustella suhdettanne, varsinkin kun sitä puolustelua on melko kiusallista lukea vanhempana mikäli suhde joskus kaatuu..
Blogiasi tarinan takia lukevat eivät myöskään jaksa postauksesta toiseen lukea moista aggressiivista puolustussotaa.
Sillälailla! :)
VastaaPoistaMinä en sinua haukkuisi enkä sanoisi pahaa sinusta. Mutta naiivilta ja kokemattomalta kyllä mielestäni vaikutat. Enkä sano tätä pahalla! Olin hyvin samanlainen 17 -vuotiaana ja jos mahdollisuus olisi tullut, olisin varmaan myös saattanut päätyä salasuhteeseen.
VastaaPoistaRakkauden totaalisuus ja tuollainen "minä vain teen sitä mikä tekee minut onnelliseksi tässä maailmassa" -ajatusmalli on juuri miten minäkin uhmakkaasti olisin voinut ajatella. Vanhempana, esimerkiksi tässä iässä, en valitettavasti enää voisi ajatella noin.
Salasuhteisiin päätyy moni jossakin vaiheessa, mutta noin keveällä otteella hyvin vaikeaan, loukkaavaan ja monimutkaiseen tilanteeseen harva aikuinen kuitenkaan suhtautuu. Esimerkiksi, ymmärräthän toki, että mitä vaan Mikon vaimo on tehnyt Mikolle, mikään pahakaan teko ei anna oikeutusta järjestelmälliselle pettämiselle.
Lisäksi Mikon vaimo ja lapset tulevat aina olemaan hänen elämässään, eivätkä koskaan katoa. Jos Mikko eroaa vaimostaan, hänen lapsensa viettävät vähintään joka toisen viikonlopun luonanne, usein jopa neljä päivää. Sinun on toimittava heille aikuisena, et valitettavasti pääse heitä karkuun. Et edes silloin kun he eivät pidä sinusta tai oireilevat vanhempiensa eroon kiukuttelemalla sinulle tai käyttäytymällä huonosti. Mikon ja hänen ex-vaimonsa on oltava jatkuvasti kontaktissa lapsiensa asioiden suhteen.
Kaikki tämä on hyvin vaikeaa siinä sydäntäsärkevässä tilanteessa, että salasuhde paljastuu ja ero tulee sen takia. Se on vaikein mahdollinen erotilanne, lapsillekin. Myös Mikolle, vaikka hän olisi sinuun rakastunut, avioero on mitä suurimmalla todennäköisyydellä tiukka paikka. Hänenkin on surtava ja saatava asiat käsiteltyä. Ei helppo juttu, kun on jo uusi suhde alla eikä uusi tyttöystävä jaksa enää kuunnella erotilitystä.
Kevyt suhtautumisesi tähän tilanteeseen siis ehkä saa minut hieman kauhistuttaa. Sillä et taida lainkaan tietää mitä siitä voikaan seurata jos Mikko todella jättää perheensä vuoksesi.
On oma asiasi, jos haluat seurustella vaimoaan pettävän miehen kanssa. Kaipa hänessä on jotain hyvääkin vaikka pettäminen kyllä kertoo olennaisen miehestä.
VastaaPoistaIhquu! Mäkin haluisin olla 17 vuotias äitpuoli! :D Nuoret mammat rulettaa isosti! Omia lapsia en haluu ku vatsa voi venyy, alakerrasta nyt puhumattakaan! :O T.Rolli
VastaaPoistaEi kannata välittää muiden mielipiteistä, niidenkin pitäis ymmärtää että elämä on lyhyt, ja jokainen elää elämänsä niinkuin itse haluaa.
VastaaPoistaJos joku ihminen tekee sut onnelliseksi, niin miksi ihmeessä heittää se kaikki menemään?
Kaikkia asioita ei voi yleistää, niinkuin sekin, että eihän kukaan voi tietää Mikon ja hänen vaimonsa välisestä suhteesta, jos se on jo kauan aikaa ollut tuohtunut. Ja avioliiton päättymisessä on tasan kaksi "syyllistä", pelkästään aviopari.
Turhaa te ihmiset rupeatte 'Candya' syyttelemään avioliiton pilaamisesta, hän ei Mikkoa pakottanut suhteeseen itsensä kanssa.
Herätkää ihmiset, kaikki ei ole aina niin mustavalkoista!
Mutta toivon sulle ja Mikolle kaikkea hyvää :)!
olen sua nuorempi mut silti mä jotenki tajuun sen et tos suhtees ei oo mitää järkee, "mikko" ei tosiaan rakasta sua oikeesti koska ei ole jättäny vaimoaankaan vielä. Mihin tää maailma on menossa. Ja muka katellisia sulle, kuule nainen, älä luule jos et tiiä tarkallee. Käytä järkees ja unohda mikko ja keskity oma ikäsiis. ei mul muut ku et onnee toho kämäsee suhteesee :)
VastaaPoistaToivon että jatkat tätä näin etkä 'poista' anonyymejä (: olen itsekkin sellainen mutta en dissaa oikeastaan ketään, mitä minä olen tuomitsemaan, olen minäkin valehdellut joskus. Pettänyt en, kun en ole edes seurustellut.
VastaaPoista//Hyviä anonyymejäkin löytyy ;) tsemppii
Oli pakko tulla kirjottaa mut kirjotit toho kuvaukseenki itestäs: 17-vuotias nuori naisen alku...... NII NAISEN ALKU! Vittu teini huora, etkö tajuu et sun vitu ihana mikkos pyörii koht jossai keski-iän kriiseis.. Ja ei ees se tuu eroo sen vaimost tai lapsist, se vaa käyttää sun pikku pilluus sen halujen tyydyttämiseen.
VastaaPoistahoet koko ajan että pitäis hyväksyä sut sellasena ku sä oot.. ja kuitenki arvostelet meitä "uskovaishihhuleita".. luin blogiasi enkä ajatellut sinusta juurikaan pahaa vaikka tälläinen "hihhuli" olenkin, mutta nyt en juurikaan enää voi sanoa juurikaan sinusta pitäväni, sillä me uskovaiset olemma aivan tavallisia ihmisiä aivan niinkuin ns. salarakkaatkin.. joten jos haluat itsellesi arvostusta, arvosta itsekkin kaikenlaisia ihmisiä :)
VastaaPoistaTää blogisi on tosi koukuttava! :) Ihmeellistä miten paljon saat negatiivisia kommentteja. Toivottovasti et lannistu ja lopeta tän kirjottamista..
VastaaPoistaNäitä kirjoituksia lukiessa oon saanu sellaisen vaikutelman että ootte todellakin rakastuneita. Taitaa vaan muut olla kateudesta sairaita kun tolleen haukkuu. Toivottavasti saatte kaikki asiat järjestettyä Mikon kanssa ja voitte elää onnellisesti yhdessä :)
hahah, wtf?? miks ihmiset dissaa tätä?? kerkesin silmäillä tätä vaan nopee läpi ja iha huippu aihe kirjottaa, tai ainaki mielenkiintonen lukee. :D
VastaaPoistaen tajuu miks jokainen vaan tuomitsee ja haukkuu sua? miettis omaa elämäänsä ennenkuin rupee täysin tuntemattomia arvostelemaan. tää sun blogis on tosi kiinnostava ja kenelläkää ei oo oikeutta tuomita kun ei oikeestaan tiedä asiasta paskaakaan. toivottavasti teijän juttu onnistuu hyvin ! (:
VastaaPoistaJännittävää on, että sulla on oikeus tuomita ihmisiä tuntematta heitä kunnolla (mikon vaimo, blogin kommentoijat), mutta heidän sanomisensa ovat sinusta täysin sopimatonta ja kohtuutonta ja halventavaa.
VastaaPoistaNo, todennäköisesti saat paljon halventavia kommentteja, joita et tässä julkaise ihan järkisyistä.
Mutta sä itse esität toivovasi kuolemaa rakkaasi lapsille (!!!) ja blogisi lukijat ovat kypsymättömiä ja idiootteja... kun taas sinä olet itse harvinaisen kypsä yksilö. Öööm?
Nii sitä pitää! Arvostan sun asennettas olla omaa mieltä tästä asiasta. Jokainen perustelusi/puolustuksesi asioille on kuin mun suusta. Jos olisin samassa tilanteessa, uskoisin ajattelevani samalla tavalla.
VastaaPoistaSulla on mielenkiintosia ja oikeesti FIKSUJA ajatuksia, joita jaat meille. Oot/ootte ajatellu tätä oikeesti ajatuksella ja viisaasti.
Rispektiä ja onnee teille, toivottavasti kaikki menee parhain päin! :)
Uusio perheitä on paljon. Lapset ei oo se syy miks ei sais erota. Ja pienet lapsee selvii vielä paremmin kuin vanhemmat. Täs on kysymys vaan iästä ja eri elämäntilanteista.
VastaaPoistaTohon sun viimiseen juttuus, ni ei sun pitäiskään joutuu puolusteleen itteäs tolleen. Mun mielestä vaikutat mukavalta, etkä mitenkään itsekkäältä ihmiseltä (jos olisit itsekäs, ni et suostuis olemaan tolla lailla kolmantena pyöränä, edes väliaikaisesti, ainakin luulen niin. Tosa teidän jutussa ei mun mielestä ole mitään väärää, jos rakastuu niin rakastuu ja sillon sitä suhdetta pitäis jatkaa. Sun blogis on tosi koukuttava (vaikka oonki lukenut vasta tähän asti, mutta aioin lukea vielä loppuun!) ja oon onnellinen sun puolesta et oot löytänyt sulle "sen oikean". Toivottavasti teillä menee jatkossa hyvin! :)
VastaaPoistaMä niin toivon ettet satuta itteäs, sillä itse tein niin. Vaikka en oo ikinä ollutkaan niin onnellinen mitä samaan aikaan olin. Salasuhde on todella rasittava, varsinkin jos itse olet se kolmas pyörä. Nimimerkillä kokemusta on. Mun salarakas ei silti ollut ihan tuossa iässä eikä perheellinen, mutta seurustellut kuitenkin jo useamman vuoden. Hän oli minun entinen poikaystäväni. Nyt olen jo päässyt jokseenkin elämässäni eteenpäin, sillä tajusin ettei minusta enää koskaan tulisi sitä ykköstä. Tai luulin päässeeni eteenpäin, kunnes tänä viikonloppuna hänet jälleen tapasin... Salasuhteemme aikana minäkin välillä seurustelin. Lyhyitä suhteita vain. En sen enempään pystynyt. Ei mun tunteet riittäny. Rakastin vain entistäni. Ja tiedän että myös hän rakastaa minua vieläkin. Olemme onneksi nyt pystyneet säilyttämään suhteemme ystävätasolla ja minäkin olen onnellinen jo vuoden mittaisessa parisuhteessani :) Nykyiseni sai minut ymmärtämään, mitä on rakkaus jonka saa kokonaan itselleen. Se on TURVALLISTA! Juuri se, mikä salasuhteesta puuttuu. Sen vuoristoradan jälkeen, rauhoitun mielelläni rakkaani kainaloon<3 Toivon teille kaikkea hyvää :)
VastaaPoista