Ärsyttää. Nää on taas näitä päiviä ku koko oma olemus vituttaa. Vituttaa kattoa naamaansa peilistä ja nähdä siellä valehtelijan ja paskanpuhujan kasvot.
Oon ollu aina suht suorapuheinen ihminen, joka sanoo asiat niinkun ne on. Ilman turhia lässytyksiä tai kiertelyitä. Poikkeuksena tietenkin negatiiviset mielipiteet kaverin uusista kengistä joita ei ite pistäis jalkaansa vaikka maksettais. :D
Tän mun tilanteen takia oon joutunu oikeastaan ihan opettelemaan valehtelemista. Mä joudun valehtelemaan päivittäin - vanhemmille, kavereille, millon kenellekin. Valehtelu oli aluks tosi vaikeata, kun olin niin surkea ja epäuskottava valehtelija. Jäinkin pari kertaa valheistani kiinni, mutta jotenkin onnistuin aina paikkaamaan tilanteen keksimällä tilalle jonkun pelastavan hätävalheen.
Yleisimmät -ja päivittäiset- valheet liittyy mun menemisiin ja tekemisiin. Jos lähden kotoa tapaamaan Mikkoa, huikkaan vanhemmilleni meneväni kaverilleni, milloin lenkille, milloin kauppaan, milloin kuntosalille. Pari kertaa oon sanonu meneväni kuntosalille ja vahingossa lähtenyt ilman kamppeita matkaan ja palannut tyytyväisenä "salilta" itse tajuamatta mokaa. - Jos asia tulee ilmi, on käytettävä mielikuvitustaan ja keksittävä nopeasti paikkaava valhe pelastamaan tilanteen.
Lisäks kaverien perus "mitä teet tänään/mitä teit eilen"-uteluihin pitää keksiä valheita. En pysty kertomaan, että olin maailman ihanimman miehen kanssa. Tai että meinaan kattoa romanttisen komedian turvallisessa kainalopaikassa viltin alla.
Mikolta saamat tavarat oon joko saanu kavereiltani, voittanut kilpailusta/arvonnoista tai ostanu itse.
Mikko on tosi antelias ja huomaavainen mies, joka haluaa aina piristää jotenkin, joten se hommaa mulle tosi usein yllärinä jotain kivaa.
Sillä tahdilla tuskin kukaan voi voittaa kamaa arvonnoista eikä varmaan kenenkään kaverit ole antamassa lahjoja kuin maksimissaan synttäreinä, jouluna ja nimipäivänä, joten epäuskottavat sain-tän-kalliin-hajuveden-kaverilta-vaikkei-nyt-edes-ole-mun-synttärit-tavarat on vain piilotettava.
Joskus uskaltaudun näyttämään saamiani juttuja kavereilleni, joskus tyydyn ihailemaan niitä vain itsekseni.
On hirveetä huomata, että on muuttunut taitavaks valehtelijaks. Se ei ole todellakaan sellainen asia itsessä, josta vois olla ylpeä. Koska mä joudun valehtelemaan niin paljon, oon tehny itseni kanssa lupauksen, etten valehtele muuten/turhaan.
Se on joskus vaikeeta pitää, jotkut asiat vaan sais paljon helpommin hoidettua valheiden avulla. Vaikka sitten vain ihan pienten valkoistenkin valheiden.
Kun on tarpeeks kauan joutunut valehtelemaan niin monesta asiasta, oppii väkisinkin valehtelemaan mistä vain.
No, en tiedä. Paska päivä. Mikkoa ikävä ja isukille päin naamaa kirkkain silmin valehtelu tuntuu tänään tavallistakin pahemmalta. Ahistaa.
Nää on näitä paskoja puolia tässä tilanteessa. Silti, mitään en vaihtais.
Enkä muuten varmaan kato Maikkarilta tulevaa leffaa. Paskaaaa!
maanantai 26. joulukuuta 2011
41 kommenttia:
HUOM!!
Ennenkuin tulette ulisemaan, etten ole julkaissut kommenttiasi - paina tämän tekstin yläpuolella olevasta "Lataa lisää"-painikkeesta. Paina siitä niin monta kertaa, kunnes sitä ei tule enää näkyviin - ja TADAA! Kaikki kommentit ovat ladattu näkyviin. Yli kahdensadan kommentin ylittyessä, kaikki kommentit eivät näy automaattisesti kommenttiosiossa ilman niiden erillistä lataamista tuosta painikkeesta.
Jos taas teit edellämainitun, etkä vieläkään löydä kommenttiasi kommenttiosiosta - no, et tule sitä löytämäänkään, sillä turhaa roskapuhetta ja törkyä en julkaisekaan. :)
Uliuli <3
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Mä vittu ihailen sua. Oikeesti. Miks tyytyä turvalliseen, tavalliseen suhteeseen kun voi saaha Jhonny Knoxvillen näkösen kypsän jätkän, salasuhteella? Mahtaa olla kutkuttavaa. Oon tosi koukussa sun blogiis, ja tää on romanttisinta mitä oon lukenu pitkäään aikaan. Ja sun on pakko olla vahva, pakko tyytyä siihen et sä et oo Mikon ainoo muija, et se ketä Mikko suutelee viimeseks illalla ja et se kuka herää Mikon vierestä. Siks mä ihailen sua, toivon sulle & Mikolle kaikkea hyvää, onnellista loppua ja sitä, et Mikko tulis järkiinsä ja valitsis sun tai perheesä väliltä. Mut oha se toki vaikeeta.. aattele mitä ne pennutki miettii, äitipuoli 17v? Siltikkin, todellisen rakkauden takii kannattaa taistella, pidä kiinni, kulje pää pystyssä. Haters gonna hate. :-) <3
VastaaPoistaootko koskaan miettiny, että sit kun tää kaikki paljastuu, joko teidän omasta toimestanne, tai vahingossa, niin että mitä sun vanhemmat ajattelee ? :)
VastaaPoistaValehtelu. Kokemusta on. Pitkään jatkuessa joku alkaa asetella ansoja, joku joka oikeesti välittää. Sitten siitä jää kiinni. Näin kävi mulle, ei kiva. Hirvee soppa ja itku. Eikä luottamusta enää saa takaisin. Täysin.
VastaaPoistaTeitä on nyt kaksi valehtelijaa. Oletteko puhuneet kokemuksistanne keskenänne. Mikko ei ehkä ihan samaistu tohon sun vanhemmille valehteluun.
Mutta jos noi sun alkublogin jutut on totta, niin Mikkohan on valehtelussa vanha tekijä. Niin etukäteen hän kaiken on osannut suunnitella.
Tsemppiä syyllisyyksien kanssa!
Jos Mikolla ja vaimolla on yhteiset rahat niin kannattaa Mikkoa muistuttaa että luottokortilla ei kannata maksaa. Muuten vaimo voi ihmetellä niistä että mitäs se aviomies puuhailee. Jostainhan se vaimo alkaa jossain vaiheessa vihiä saamaan. Mikon käytöksestä, valehtelusta...
VastaaPoistaootko koskaan miettinyt, mitä sun ystävät ja läheiset sanovat kun joskus tämä kaikki paljastuu?
VastaaPoistamiten vietät sun uuden vuoden?:)
VastaaPoistaTiedätkö, että kuinka kauan Mikko ja vaimonsa ovat olleet yhdessä? Entä sitä, että onko Mikko ennen pettänyt vaimoaan?
VastaaPoistaMennyt käytös ennustaa parhaiten tulevaa.
Mielenkiintoinen blogi - oli se sitten fiktiota tai ei. Mutta kuule, sillä oletuksella että tämä on totta: salaisuuksilla on aina tapana paljastua lopulta. Miten voit olla varma, ettette paljastu - Mikon rahankäyttö, pitkät ja tiuhat poissaolot, se, että te vietätte aikaa vaimonkin asuttamassa talossa... Ja vielä tämä blogi. Sadat vaimot ovat varmaan lukeneet tämän ja vertailleet faktoja omiinsa - entä jos joku heistä on Mikon vaimo? Mies tuskin ilahtuisi jos jäisi kiinni sinun pitämäsi blogin vuoksi...
VastaaPoistaTäällä on kyselty paljon, oletko miettinyt mitä tapahtuu kun vanhempasi kuulevat suhteestanne. Voisit harkita kirjoittavasi postauksen aiheeseen liittyen? Postauksen, jossa pohtisit asioita kaikkien osapuolien kannalta, miten vanhempasi luultavammin reagoisivat ja miten siitä eteenpäin. Mitään varmaa ei tietenkään voi tietää, mutta jonkinlainen käsitys sinulla varmaan on, kuinka perheesi voisi suhtautua asiaan.
VastaaPoistaterv. L
Mä en pystyis pitään tota kaikkee sisälläni, vaan mun oli pakko kertoo jollekki. Mut mä oon mikä oon ja ymmärrän hyvin, että miks et voi kertoo kellekkää. Voimia sinnepäin:)
VastaaPoistaAnonyymi1, Ei mua kannata ihailla, tää on aika-ajoin tosi raskasta.. Tietenkin rakkaan löytäminen on aina hieno asia ja sitä voi ihailla.
VastaaPoistaKiitos tsempistä! :) <3
Anonyymi2, Joo tottakai olen miettiny, monestikin. Isän reaktion osaan jo ennustaa, äidin taas en. No, aika näyttää.
Anonyymi3, Tietenkin ollaan aiheesta Mikon kanssa puhuttu, useestikin jaetaan tuntemuksia keskenään.
Ei Mikko kyllä ole suunnitellut mitään etukäteen :D
Anonyymi4, Noo sanotaanko näin että tuo rahapuoli tässä on hoidettuna niin, että kiinnijäämisen riski sen kautta on todella minimaalinen.
Anonyymi5, Kyllä oon miettiny moneen kertaan sitäkin.
Kaikille helpointa on luultavasti ainakin ensialkuun vähän ns. "pehmentää" ja silotella totuutta kun meidän juttu tulee ilmi.
Anonyymi6, No, saa nähdä :) On tässä vähän jo kavereiden kanssa tullu suunniteltua, Mikon kanssa yritetään kyllä kans nähdä jossain välissä. Mitenkäs itse? :)
Anonyymi7, Toki tiedän.
On ensimmäinen kerta kun pettää vaimoaan.
Ja jos joku tulee ulisemaan että mistä voin tietää, niin sanompa vaan että kyllä sen huomas alkuaikoina, ettei ollu mikään vanha pettäjäkonkari kyseessä.
sini, Mistä 17-vuotias opiskelija sais sellaseen rahaa tosta noin vaan? Haluun sitäpaitsi vielä asua porukoillani ja säästää rahaa omaan kämppään :)
Anonyymi8, Enhän mä koskaan ihan sataprosenttisen varma voi ollakaan.
Oon todella luottavainen, että vaimo ei saa tietää. Kuitenkin, tää on riskipeliä, tiedän, mutta sellasta se on.
L, Voisi kai sitä ehkä paremmalla ajalla sellaisen kirjoittaa kun noin asiallisesti sitä pyydetään :)
Anonyymi9, Kiitos tsempeistä! En oo nähny ennen, mitä äsken selailin niin aivan uunituore blogi.. Kiitos linkistä :)
Anonyymi, Niin, se tässä onkin kamalaa kun ei kenellekään uskalla kertoa vaikka haluaiskin.
Kiitos <3
Huh, älä nyt kuitenkaan sitten sorru kuten tuo vadelmasuklaata blogin pitäjä :) 4 vuotta ja edelleen kakkosnainen :) Ja lapsikin miehellä tullut sillä välin! Se nainen ilmeisesti ainakin tulee olemaan kakkosnainen :)
VastaaPoistaEn vieläkään osaa päättää, ostanko tämän blogin tarinan mutta ehkä. ;)
VastaaPoistaMutta siis mä en ainakaan vois elää kertomatta edes yhdelle parhaalle ystävälleni. Miksi sä et voi kertoa?
Tshihihi. Sinähän sen sanoit - kova on pimatsu valehtelemaan! Tämähän sujuu kuin rasvattu! Vaan hei, valehtelu ja se, että toiset uskoo kaiken mitä niille syötät on mahtavaa! Siis oikeesti, itselle ainakin tulee mahtava tunne kun voi selittää mitä vaan, ja kaikki uskotaan. Kuinka sinisilmäsiä ihmiset onkaan, ja kuinka helppo niille onkaan syöttää sitä pajunköyttä. Lopuksi, kun itse(mutta myös toiset)on vajonnu syvälle valheittensa kuoppaan, voi vaan tyynesti vetää maton jalkojen alta. Itse tajuaa koko jutun, ja voi vaan ihailla sitä näkyä, kun toiset kärsii valheiden verkon aiheuttamista haavoista.
VastaaPoistaKyllä, valehtelemaan voi opetella. Ja sitten kun sen jalon taidon todella osaa, olo on voittamaton. Näinhän tämä menee - elämä on peli.
Mikko ostaa sut hiljaseks ja tyytyväiseks tavaroilla :D
VastaaPoistaMissä te tuon Mikon kanssa aina tapaatte? Katsotte leffoja viltin alla, teette ruokaa - pakko olla jomman kumman kotona. Ettekö pelkää että joku asiaankuulumaton tulee yllättäen kotiin? Ja miksi kodit niin usein tyhjillään?
VastaaPoistaSeilailet syvissä vesissä.Kirjoitat hyvin tuntemuksistasi.Kyllä valehtelet ja se vie vielä syvemmälle.Toisaalta siihen tottuu ja siten elää koko ajan valheen ja totuuden välillä.Kestätkö.Toisaalta olet käänteisesti katsottuna silti myös tosi rehellinen.Kun tiedostat nämä kuviot mielestäni tosi hyvin.Suurin kysymys mielestäni tässä on vastuun otto.Myös ja varsinkin Mikon.Tiedän että teidän suhde ja salailu yhdistää.Ja tuo varmaan jännittäviä fiiliksiä.Hyvä että jaat näitä asioita.Ja kommentitkin olivat rakentavia.Candy.Jos nyt voisit päättää täysin vapaasti.Mitä haluaisit Mitä tekisit?Tsemppiä viikkoosi.
VastaaPoistaOnko sulla jotain tiettyä aikarajaa, jota oot mielessäsi miettinyt, että kauan pystyt enintään jatkamaan salasuhdetta?
VastaaPoistahttp://www.iltasanomat.fi/seksi-parisuhde/mika-varatussa-vetaa-puoleensa/art-1288437836773.html
VastaaPoistaHyvä blogi ja aijon ruveta seuraamaan! ;)
VastaaPoistavoi tyttöpieni. etkö ymmärrä, että teidän kohtalo voi olla täysin samanlainen kuin mikon ja hänen vaimonsa? varmasti heilläkin oli suhteen alkuhuumassa romanttisia hetkiä ym... mutta silti mikko pettää vaimoansa. uskotko oikeasti että olette koko loppuelämänne yhdessä, kun mikko on luvannut sen elämänsä jo toiselle naiselle ja vieläpä lapsilleenkin? ja voi kuule, varmasti olisi niitä muitakin miehiä kun mennä varattua perheenisää ryöstämään, vieläpä vähän nuorempia. ihmettelen vaan mikä ihme niitä ihmisiä välillä vaivaa. minulle ainakin oma mieheni on parasta mitä minulla ikinä on ollut, jos hän pettäisi minua olisin täysin rikki. en ymmärrä miten jotkut pystyy siihen..
VastaaPoistaVälillä vähän samat fiilikset ton valehtelun suhteen.. Sillonku asuin porukoittenluona jouduin keksimää ties mitä juttuja miksen tuu yöks kotiin. Onneks olin kiltti tyttö enkä jääny juomisista tai muista kiinni, nii porukat luotti muhun (:
VastaaPoistaMulla oli kyl isosisko, joka ties aina missä mä meen ja kenenkanssa. Tosin sun tilanteessakaan se luottohenkilö ei auttais ku toi on senverra salaine ja arka tilanne..
Mut tsemppiii viel ja ihanaa et sulla ja Mikolla menee hyvin! (:
Onko sulla jotain tiettyä aikarajaa, jota oot mielessäsi miettinyt, että kauan pystyt enintään jatkamaan salasuhdetta? <-- Tarkoitan, että kuinka kauan suostut pitämään suhdetta salassa ja tuleeko sen jälkeen jokotai tilanne, että miehen on pakko valita
VastaaPoistaKeksitty juttu koko tarina. Juurikin tuo leffan katsominen viltin alla esim. yksi joka paljastaa. Tyttö asuu vanhemmillaan, mies vaimon ja jälkikasvun kanssa. Ei mene yks yhteen. Vaan onhan jollain teinitytöllä hauskaa viihdyttää meitä lukijoita, jatka vain ;D
VastaaPoistaAnonyymi kirjoitti...
VastaaPoistaMissä te tuon Mikon kanssa aina tapaatte? Katsotte leffoja viltin alla, teette ruokaa - pakko olla jomman kumman kotona. Ettekö pelkää että joku asiaankuulumaton tulee yllättäen kotiin? Ja miksi kodit niin usein tyhjillään?
^^ näihin mäkin haluisin vastauksen
Mäkin ihmettelen ettei vaimo kiinnitä huomiota Mikon poissaoloihin. Itse tiedän hyvin missä mieheni "luuhaa", eikä juuri kodin ulkopuolella luuhaakaan vaan haluaa viettää vapaa-aikansa perheensä kanssa yhdessä. Samoin minä. Uskon kyllä että valehtelu onnistuu tiettyyn rajaan saakka. Mutta sitten jossain vaiheessa se kyllä selviää. Alkaa ainakin ihmetyttää mihin se mies aina lähtee. Miksi on niin paljon pois kotoa eikä halua viettää aikaa lastensa ja vaimonsa kanssa.
VastaaPoistaMissä ihmeen korvessa se Mikko oikein asustelee kun sen asunnossakin vietätte aikaaa? Yleensä perheillä tuppaa olemaan naapureita jotka kylla ennenpitkää kiinnittäisivät huomiota talossaramppaavaan pikkupimuun. Vai onko Mikko salaa vuokrannut jonkun yksiön kaksoiselämän lemmenpesäksi? Tämä on se yksityiskohta joka tekee jutun kaikkein epäuskottavammaksi. Vai hotelleissako te norkoilette? Niin ja eikö vanhemmilasikaan ole naapureita?
VastaaPoistahauskaa nyt kun joku saoo tuon ääneen... meillä oli mieheni kanssa tuollainen tilanne ennen kuin reilusti rupesimme olemaan yhdessä... emme yksinkertaisesti ajatelleet että naapurit voisivat vasikoida :D
PoistaAnonyymi kirjoitti...
VastaaPoista"Tshihihi. Sinähän sen sanoit - kova on pimatsu valehtelemaan! Tämähän sujuu kuin rasvattu! Vaan hei, valehtelu ja se, että toiset uskoo kaiken mitä niille syötät on mahtavaa! Siis oikeesti, itselle ainakin tulee mahtava tunne kun voi selittää mitä vaan, ja kaikki uskotaan. Kuinka sinisilmäsiä ihmiset onkaan, ja kuinka helppo niille onkaan syöttää sitä pajunköyttä. Lopuksi, kun itse(mutta myös toiset)on vajonnu syvälle valheittensa kuoppaan, voi vaan tyynesti vetää maton jalkojen alta. Itse tajuaa koko jutun, ja voi vaan ihailla sitä näkyä, kun toiset kärsii valheiden verkon aiheuttamista haavoista.
Kyllä, valehtelemaan voi opetella. Ja sitten kun sen jalon taidon todella osaa, olo on voittamaton. Näinhän tämä menee - elämä on peli."
Tätä olin tulossa sanomaan. Opettele tarpeeksi hyväksi ja vaienna omatunto niin voit olla voittamaton :) Valehtelulla pelaaminen tuntuu usein lopulta kääntyvän itseään vastaan, mutta elä tää osa nuoruuttas niinkuin itse oot valinnut ja nauti joka hetkestä! Älä kärsi huonosta omatunnosta jos et kuitenkaan aio muuttaa tilannetta. Itsellä osui valehtelu lopulta ns. omaan nilkkaan (ihan erilaisessa ihmissuhteessa tosin), mutta ennen sitä olo oli mieletön enkä muuttaisi mitään. Tulipahan opittua myös elämästä, ei sitä kokemusta muulla tavalla voi kerätä.
Ja kiitos hyvästä postaksesta. Viime kommenteissa kyselin tästä lahjojen salailusta :)
Mielenkiintoista, vaikkakin ristiriitaista. :D
VastaaPoistaItse olen joku aika sitten ollut, en nyt samanlaisessa tilanteessa, mutta valehtelua, salailua ja pettämistä siihen kuuului.
Viisaasti teet kun kirjoitat ylös, ettei tosiaan pää räjähdä.. ;)
http://i39.tinypic.com/55l47n.jpg BUSTED ;)
VastaaPoistaSut on Anna niiiiin tunnistettu (kröh, anteeksi, Candy..... ;-))
VastaaPoistaHei heräs vaa sellanen kysysmys, että ootko kuullu joltain esim. koulussa jotain kuittailua tästä blogista? Meijän koulussa nimittäin ainakin tää on melko yleinenkin puheenaihe ja ollaan käyty läpi montakin teoriaa siitä, onko tää sun blogis totta vai ei. Miten sit reagoit siihen kun joku kysyy mitä mieltä oot tästä blogista yms? Sekava selitys mut kiva jos tajusit :)
VastaaPoistaHyvä Candy! Jos tämä on vain satua, niin tätä on huomattavasti jännittävämpää lukea, jos suhteeseen tulee säröjä tai päähahmolle tulee negatiivisiä mietteitä.. kaikenlaiset juonenkäänteet ovat tervetulleita! Ei kukaan jaksa lukea mitään siirappista diipadaapaa päivästä toiseen. Itseäni ainakin alkaa kyllästyttää jo pelkkä "Mikko on vaan niin ihku daa ihana!".
VastaaPoistaCAndyhan kertoi, että muuttelee tarkoituksella tarinoita, ettei heitä tunnistaisi ;o Joten turha kai tivata toista, että missä viltin alla muka katsellut leffaa, kun se voi olla vain peitetarina tänne.
VastaaPoistahttp://i39.tinypic.com/55l47n.jpg BUSTED ;)
VastaaPoista---> Miks ihmiset ihan oikeesti vieläkin kuvittelee, että sä olisit tossa? :D Mä en oo sekuntiakaan uskonu, että sinä olisit tossa. Oikeesti.. Jos pidät tällasta blogia ja tästä puhutaan jo ympäri suomea ja kouluissa sekä nettipalstoilla, niin vitut sä missään vaiheessa laittaisit OMAN NAAMAS KUVAA YHTÄÄN MINNEKÄÄN. Miten ihmiset on noin idiootteja. :D Ei vittu. Tuskin säkään niin kevytkenkänen olet, että edes vahingossa laittaisit omaa kuvaas minnekään jossa olis vaarana, et sut tunnistettais näinki vakavan asian tiimoilta. Täähän on tulella leikkimistä jo ilman sun oikeeta kuvaa. Ihmiset valoja päälle.!
Candy pieni,
VastaaPoistaItselläni on sinun ikäisesi tytär, siksi kai onkin niin sydäntäsärkevää lukea blogiasi. Toivoisin että olisit vain trolli (ja varsin taitava sellainen!), silloin ihmisiä ei sattuisi. Koska jos tämä tarina on totta, sydämiä tulee särkymään ennemmin tai myöhemmin. Enkä ajattele vain sinua, vaan myös vanhempiasi ja Mikon perhettä.
En aio paasata sinulle avioliiton pyhyydestä tai mitään muutakaan tekopyhää. En missään nimessä aio nimitellä sinua, se ei ole tehtäväni. Vilpitön pelkoni on, että tässä tulee elämänmittaisia haavoja eikä vain sinulle. Lastenkasvatuksesta ja vanhemmuudesta sen verran, että se on niin paljon rankempaa kuin kukaan meistä voi etukäteen kuvitella, se koettelee parisuhdetta vaikka kuinka rakastaisi toista. Uusioperheen kuviot eivät todellakaan tule olemaan helppoja. Jos silti tämän tien valitsette, pyytäisin sinua todellakin harkitsemaan keskustelua mitä pikimmiten vanhempiesi kanssa, tällaista asiaa et vain onnistu enää salaamaan pitkään, Suomi on valitettavan pieni maa.
Kaikesta huolimatta, olet ajatuksissani, tyttö pieni.
Eräs Äiti vaan
Hyvin plikka kirjotat, olkoon totta tai tarua. Tässä on niin paljon epäilyttäviä asioita, että olen tarun puolella; mutta ei se mitään. Tätä on hauska lukea. Mutta kun 50% mahdollisuudella tämä on totta, on jännittävää, koska jäät kiinni.. Toivottavasti jotain kutkuttavaa tapahtuu pian.
VastaaPoistaSinusta tulisi varmasti hyvä kirjoittaja tms.
-H
Hei,
VastaaPoistaOlin itse 15v, kun tapailin 32-vuotiasta mistä, jolla oli vaimo ja kaksi lasta. Mies oli mun nuoriso-ohjaaja vielä kaiken lisäksi. Salailimme asiaa tietenkin mun vanhemmilta, mutta jossain vaiheessa tajusin että äiti oli tiennyt jo pitkään. Vaimokin tiesi sitten jossain vaiheessa muttei halunnut jättää miestä. Kävimme yhdessä monissa paikoissa, ajelimme ympäri maata. Hänen ystävänsä tiesivät meistä, hänen nuorempi lapsensakin oli joskus mukana, kun ei osannut vielä puhua. Lopulta jätin itse miehen, koska meillä ei ollut tulevaisuutta. Mies oli hulluna minuun, mutta ei halunnut jättää perhettään.
Tänään olen 40v perheellinen nainen. Olen kiitollinen ettei mies aikoinaan jättänyt kaikkea ja valinnut minua. En olisi llut mitenkään kypsä olemaan äitipuolena ja joutumaan kaikenlaisiin uusperhekuvioihin.
En kadu mitään, elin elämäni kuten elin, mutta kyllä tänä päivänä arvostan ja kunnioitan toisten parisuhdetta enkä sotkeutuisi enää varattuun. Olin naivi ja nuori, myös tietyllä tapaa tyhmä.
Miten tämä liittyy mihinkään? Ei ehkä mitenkään. Tuli vaan mieleen, kun löysin blogisi.
T: 40v nainen
...ohhoh. Jos mä joutuisin valehtelemaan rakkaimmilleni, mä kyllä valitsisin he enemminki ku pettäjämiehen.
VastaaPoistane ketkä sinua rakastavat, rakastavat vaikka tekisit mitä ;) rakkautta ei voita mikään eikä sen väliin tule mikään.
VastaaPoista