Eilinen oli jotain niiiiiin uskomatonta! <3 Tekis mieli huutaa ja kertoa koko maailmalle, mutta tämän pidän nyt ihan omana tietonani ;)
Ihmiset piti mua tänään varmaan hulluna, kun en vaan voinu lakata hymyilemästä. Yks koulukaveri kyselikin jo, et oonko vetäny jotain kun näytin kuulemma ihan yli-iloiselta. No, sitä se rakkaus kai teettää. Suosittelen lämpimästi kaikille. Ja valitettavan moni tuntuu ilman sitä elävän. Tosi ikävää ja kurjaa, en voi enää kuvitella elämääni ilman Mikkoa.
Suunniteltiin eilen Mikon kanssa meille yhteistä joulua. Tietenkin Mikko viettää lastensa kanssa joulua, mutta me varmaan vietetään oma joulu kahdestaan joko päivää ennen aattoa, aaton iltana/yönä (joka olis kyllä tosi hankala järjestää) tai sitten 25. päivä. Yksi vaihtoehto olis myös viettää ennenaikaista joulua tänä viikonloppuna, jolloin Mikko on kokonaan mun koko viikonlopun. En edelleenkään tiedä mitä se mies on taas keksinyt, mutta jotain kivaa se on aika varmasti.
En malta odottaa! :)
Josta päästäänkin siis siihen, että mulla on ongelma. Mitä mä ostan Mikolle lahjaks?! Mitä antaa aikuiselle miehelle, jolla melkeimpä kaikki jo on? Lahjavinkkejä niiiiin otetaan vastaan.
Mikon vaimo myös rajoittaa lahjaideoita jonkin verran, sillä enhän mä voi Mikolle mitään tyyliin kallista rannekelloa ostaa. Siinä ei olisi mitään järkeä, sillä eihän Mikko vois pitää sitä, eikä "mä sain tän parin sadan euron kellon lahjaks mun työkaverilta"-selitys menis varmasti läpi..
Ei tuo rannekello nyt ainoa lahjaidea ole, mutta vähissä ne mun ideat kyllä kieltämättä on :D Ja jotain haluan kuitenkin antaa rakkaalleni, tottakai.
Mikko itse kyseli ja ehdotteli lahjoja, mitä hän voisi mulle antaa. Tiedossa on luultavasti lahjakortteja, hajuvesiä ja koruja. Kaikkea siis mitä nainen voikaan toivoa <3
Mikko olis myös halunnut ostaa mulle tatuoinnin, joka olis pieni ikuinen merkki meistä. Kaunis ajatus sinänsä, mutta onneks tuo mies tajus ensin kysyä asiaa, sillä en ilmeisesti ollu aikasemmin tehny tarpeeks selväks, että mä inhooooon tatuointeja naisilla.
Miehillä ne voi olla ihan ok, ja tuoda lisää karismaa, mutta naisilla...Yök, niin white trash meininkiä ettei tosikaan. Myönnän, että oon nähny naisillakin ihan kivoja, naisellisia ja nättejä tatskoja, mutta suurinosa tatuoinneista (ja varsinkin jos niitä on paljon!) saa naisen näyttämään halvalta ja jotenkin töhrityltä :D Ja kun se on niin lopullista!
Tunnen niin suurta myötähäpeää nuoria teinityttöjä kohtaan, jotka saavat kinuttua luvan vanhemmiltaan tatuointiin tai sitten ottavat sen salaa. Ja mitä ne tatuoinnit aina on? Jotain liskon kuvia tai töhrysiä sydämiä. Oksennus, oikeesti. Ja vaikka se tatuointi oliskin jotenkin vähän omaperäisempi kun vastakkaisen luokan Liisan kanssa identtinen mustetöhry, mitä järkeä ottaa nuorena kuvan, jonka ei välttämättä vanhempana merkitsekään sulle enää mitään? Whats the point?
En tiedä mistä mun tatuointivastaisuus on tullu, mutta niiden suhteen oon kyllä aika vanhanaikainen. Ne ei vaan yhtään ole mun juttu. :D
torstai 15. joulukuuta 2011
44 kommenttia:
HUOM!!
Ennenkuin tulette ulisemaan, etten ole julkaissut kommenttiasi - paina tämän tekstin yläpuolella olevasta "Lataa lisää"-painikkeesta. Paina siitä niin monta kertaa, kunnes sitä ei tule enää näkyviin - ja TADAA! Kaikki kommentit ovat ladattu näkyviin. Yli kahdensadan kommentin ylittyessä, kaikki kommentit eivät näy automaattisesti kommenttiosiossa ilman niiden erillistä lataamista tuosta painikkeesta.
Jos taas teit edellämainitun, etkä vieläkään löydä kommenttiasi kommenttiosiosta - no, et tule sitä löytämäänkään, sillä turhaa roskapuhetta ja törkyä en julkaisekaan. :)
Uliuli <3
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Osta sille joku kiva paita vaikka, tai hajuvesi. Tai sitten just tuo kello ja käske sen sanoa että joku vaikka äiti laittoi? Joo sori, ideat ontuu. Tai anna jotain kivaa viikonloppuna, voi olla jotain tuhmaa tai sitten ihan viatonta, vie se ulos syömään ja anna kotona kunnon hieronta.
VastaaPoistamitä jos et mietikään mitään materiaalista joululahjaa..? eikös se ole tärkeintä, että ollaan yhdessä? jos osaat hieroa, niin mikäs sen parempi lahja lähimmäiselle! :)
VastaaPoistaluultavasti sitä vanhana kaduttaa asiat jotka on JÄÄNY TEKEMÄTTÄ;)
VastaaPoistaPetra, Tossa oli kyllä aika hyviä lahjaideoita, pitääpä alkaa tutkiskelemaan että mitä sit antais :)
VastaaPoistaAnonyymi, On tottakai tärkeintä olla yhdessä, mutta mä ite ainakin haluan antaa jotain, josta jäis konkreettinen muisto ja kun tiedän että tuun Mikolta saamaan lahjoja, en voi antamatta sille takas :D Eikä nyt siis sillä ettenkö muuten antais, tottakai haluan muutenkin antaa.
Hierominen on kyllä hyvä idea, kiitos siis teille tuosta vinkistä! :)
Anonyymi, Varmasti jos elää peläten tehdä mitään tai ettei uskalla tehdä mitään spontaania, mutta tatuoinnin ottaminen ei kuulu asioihin, joita haluan ja joita tulisin katumaan etten ottanu. Pikemminkin katuisin perseeni irti jos ottaisin tatskan ja sit se oliskin ihan kauheen näkönen vanhana mummona.
VastaaPoistaMoi! Mulla on itselläni ollut kaveri aivan samallaisessa tilanteessa. Vanhempi mies ja lapsia ja vaimo. Kaverini oli itsekkin 17-vuotias. Mies vei tyttöä paikkoihin joissa ei ollu ikinä käynyt. Miehellä oli rahaa ne teki kaikkia juttuja mitä kaverini ei muuten olisi voinut tehdä välttämättä. Osti kalliita lahjoja jne. Aluksi olin kamalasti tätä suhdetta vastaan, koska ex-poikaystäväni petti minua ja se satutti suuresti. Kuitenkin kun kuuntelin aina tarinoita kaverini ja tämän miehen seikkailuista, ei se niin paha asia ollutkaan. Sitten muutamien kuukausien päästä, mies ei ottanut yhteyttä, vaimo sai tietää. Kaikki meni pirstaleiksi. Mies ei ottanut eroa vaimostaan, vaan kaverini sai lähteä.. Kuitenkin mitä yritän tässä nyt kertoa on se, että voimia sinulle, koska tuo suhde tulee olemaan haastava! Ymmärrän aivan täysin sinua, ja toivon, että tämä sinun "Mikkosi" ei paljastuisi samanlaiseksi luuseriksi kun kaverini "ex-mies"
VastaaPoistaKato, neidillähän on järkeä päässä - tuosta tatuointihommasta päätellen siis! Oon aiemmin kirjoittanut tänne skeptisiä kommentteja. Mutta näyttäis sittenkin siltä että ainakin sun alitajunta tietää ettei mitään kestävää oo tän varatun miehen kanssa luvassa.
VastaaPoistaNiinpä sanonkin tällä kertaa varoittelun sijasta vaan että go girl. :D Niin kauan kun et tee mitään peruuttamatonta niin pullat on hyvin uunissa.
Siitä toki huolestuisin että mitä ihmettä aikuinen mies oikein meinaa kun tahtoisi sut tatuoittaakin. Aika narsisti vaikuttais olevan. Paitsi että pettää perhettään panemalla lasta, niin sitten vielä tahtois häpäistä sut jollain poltinmerkillä. Kuten itsekin sanot, tatuoinnit on todellista white trash -meininkiä.
Miten hyvin sulla Candy muuten menee koulussa? Ootko miettinyt että saatat olla aika paljon tasokkaampi kuin tää sun tatuoinneista ja lasten hyväksikäytöstä innostunut miesystäväsi? Tosin tiedän, eipä sitä 17-vuotiaana itsekään noita asioita juuri ajatellut. Mutta älä tosiaan anna ton jätkän tehdä sulle mitään peruuttamatonta.
PS. Jos panette paljaalla niin suosittelen tosi vahvasti että käyt jossain välissä tekemässä jonkun sukupuolitautitestin. Nää "Mikot" ovat tunnettuja hyppykupan levittäjiä. Ja vaikket tietysti Mikkoa siitä epäiliskään, niin voihan olla että se korppikotka-vaimo on vaikka joskus käynyt vieraissa. Ja sit tartuttanut ihan ilkeyttään miehensä ja se tietysti ihan vahingossa sit sut...
Candy sandy
VastaaPoista^ Edellinen nyymi vei sanat suustani!
VastaaPoistaMummona on muutenkin niin ryppynen, niin mitä pari tatuointia haittaa. Ite tykkään tatuoinneista, white trash disease blogin pitäjä on ihan törkeen siistin näkönen. Toiset ei pidä tatuoinneista toiset ei pettävistä miehistä :P
VastaaPoistaAika paljon on typsyllä pokkaa, täytyy sanoa. Ensin rikkoo käyttäytymissääntöjä itse(varattu mies)ja sitten haukkuu toisia valkoiseksi roskasakiksi(Tatuoinnit). Lumpuilla ei ole aina tatuointeja eivätkä kaikki tatuoinnit ole aina lumpuilla..
VastaaPoistatää sun blogi on kiinnostavaa luettavaa, toivottavasti jaksat jatkaa kirjoittelua!
VastaaPoistaSen enempää Bloggaria puolustelematta, mitähän tuo eräs anonyymi meinasi tuolla "lasten hyväksikäytöllä"?
VastaaPoistaTuskim se "mikko" omia lapsiaan panee ja blogin kirjoittajakaan ei ole sakkolihaa..
vittu se varmaaaaan haluskin ottaa jonkun ikusen merkin teistä.... hohooh, kaikkea te trollit keksitteki
VastaaPoistaJos miehesi oikeasti hyvissä töissä on voinut saada sen parinsadan kellon (onko oikeesti opiskelijat nykyään noin rikkaita?) pomoltaan...
VastaaPoistaMiksi et muuten voisi ottaa muistoa tatuointina? Sanoit että se on liian ikuista, etkö uskokkaan että teidän rakkaustarina kestää ikuisuuden?
White trash meininkiä tuntuu kyllä enemmän olevan sinun salasuhteesi kuin pienet tatuoinnit... Toki nekin voi tehdä huonosti siinä olet oikeassa!
VastaaPoistaMusta tuntuu siltä, että koska saat niin paljon negatiivisia kommentteja, olet mennyt nyt puolustuslinjalle ja hehkutat suhdettanne suurinpiirtein täydelliseksi. Haluat sillä ikäänkuin todistaa haukkujille, miten ihana ja täydellinen teidän suhde on ja miten he ovat väärässä ja vaan kateellisia. Todellisuudessa suhteenne tuskin on ihan noin ruusuinen vaan varmasti teilläkin on omat riidat ja kinat ja ongelmat. Varo vaan ettet ala liikaa hehkuttamaan, koska silloin tietynlainen realistisuus katoaa, eikä blogi ole enää uskottava.
VastaaPoistaJa ei, en edelleenkään ole kateellinen, koska en voisi kuvitella olevani perheellisen miehen salarakas.
Mietin pitkään, että onkohan tämä koko blogi jonkun elämäänsä kyllästyneen trollin aivopieru. Kuulostaa sen verran uskomattomalta draamalta/komedialta/tragedialta, että laittaa skeptisen mielen epäilemään... Toisaalta outoja juttuja tapahtuu, joten pakko kai ottaa myös se vaihtoehto huomioon, että tämä on totta. -Niin tai näin, pakko kommentoida jotakin.
VastaaPoistaTuli surullinen olo sun puolesta, pieni 17-vuotias. Olin vähän sua vanhempi, kun aloin seurustella itseäni huomattavasti vanhemman (sinkku-)miehen kanssa. Olin omasta mielestäni, ja miehen mielestä, ikäistäni viisaampi ja kypsempi jne. Olin aina ollut sellainen pikkuvanha, jota ei kiinnostanut ikäisteni sekoilut. Sen sijaan mua imarteli suunnattomasti, kun vanhempi mies tahtoi juuri mun seuraa. Katsoin miestä ylöspäin, arvostin hänen kokemustaan, karismaansa, viisauttaan, ahmin hänestä aikuisuutta itseeni. Niin, ja samalla tulin balsamoineeksi miehen heikkoa itsetuntoa. Tuo mies ei kai saanut ikäisiltään naisilta tarpeeksi kunnioitusta ja palvontaa.
Suhteemme päättyi aloittaasteni, onneksi niin. Tulin jossain vaiheessa tulokseen, että tahdon taas olla nuori. Miehen kanssa teeskentelin vanhempaa kuin olin ja koin nuoruuteni valuvan hukkaan. Ehtisin olemaan 3-kymppisten kanssa myöhemminkin, sitten kun olisi sen aika.
Olen nyt jo aikuinen nainen, tai ainakin melkein ;). 10-vuotta sinua vanhempi. Vuosi sitten tapasin teinirakkauteni, miehen joka on nyt jo keski-ikäinen. Säälin häntä. Tajusin, kuinka hukassa hän oli itsensä kanssa silloin kuin seurustelimme, ja kuinka hän on hukassa edelleen. Mies, joka vaikutti 17-vuotiaan, silmillä karismaattiselta, vaikutti nyt 28-vuotiaan silmillä ja korvilla kuultuna pieneltä, oudolta, narsistiselta ja säälittävältä. En ikimaailmassa vilkaisisi hänen kaltaisia miehiä enää. En voisi tässä iässä voisi kuvitellakaan ottavani miestä, joka näkisi 17-vuotiaassa potentiaalisen kumppanin. Jossain on jotain vikaa, jos miehen sielu on 17-vuotiaan tasolla. Ja ihan sama, kuinka vanhaksi 17-vuotias tuntee oman sielunsa, hän on silti edelleen vain 17.
Sun salainen miesystävä kuulostaa mieheltä, joka on härski, itsekäs ja ajattelematon. Toki hän varmaan on suhun ihan oikeasti rakastunut, mutta vain koska on niin sekaisin itsensä ja elämänsä kanssa. Hän on saattanut kokea menettäneensä kontrollin vaimoonsa, ja sitä kautta oman miehisyydentunteensa tms. jota nyt sitten koittaa sun avulla paikkailla.
Olen pahoillani sun puolesta, koska tuosta skenaariosta ei voi seurata mitään hyvää. Kaikkia tulee jossain vaiheessa sattumaan. Ethän sä nyt näitä neuvoja kuuntele, kun olet niin in looooove, mutta onneksi sekin on ohimenevää. Tsemppiä!
P.s. Sitten jos/kun miehen avioliitto hajoaa, niin lohduttaudu sillä, että tuskin se takia hajosi. Olisi hajonnut varmaan jokatapauksessa. Teidän suhde on vain nyanssi, joka tekee erosta surullisemman. Toivottavasti miehen lapset eivät saa myöhemmin tietää, ettei isäsuhde kärsisi.
Asutko vielä kotona? Mitä sanot vanhemmilles kun tapaat Mikkoa?
VastaaPoistaTietääkö muuten Mikko tästä blogista ja lukeeko tätä? Jos ei, niin miksei?
VastaaPoistaMissäs työskentelet? Kenties jossain mallitoimistossa ja käyt lukiota? :)kivaa luettavaa tää sun blogi candy.
VastaaPoistaTo me it seems that you are just an uncertain adolescent who tries to increase her selfconfidence. In my opinion, you cannot know if this Mikko has 3 other teenage girls, just like you. How could you know since obviously he is a rather good liar because his wife hasn't a clue of your relationship. Therefore, I recommend you to be critical. Because it is easy for him to lie to his wife, why couldn't he lie to you as well? With you it is also 100 times easier since you don't even know him that well, compared to his wife. And even though you would, after all, became a real couple, how could you trust him? What if he does this same thing when you are married and have children? When you are busy with kids, jobs and household? You have time for sex once a month? Why wouldn't he does this same thing again?
VastaaPoistaAnd as someone has already mentioned, you should go to tests to check that you haven't got any diseases from him. Because some of them (for instance condom doesn't protect you for HPV)
hei. olen tällä viikolla kuullut paljon kavereilta tästä blogista. kiinnostavaa lukea miten teillä menee ja semmosta:)
VastaaPoistaMUTTA! jotenki mulla tuli kauhea deja vu tästä Mikosta parin vuoden takaa. ja Hänkin oli varattu.
Hän lupaili mulle kaikkea lahjoja ja että muutettaisiin yhteen ja tämmöisiä. mutta ihme! hän lopetti yhtäkkiä sitten ottamasta yhteyttä minuun, kyselin hänen perään useasti ja ajattelin että onko jotai kamalaa tapahtunut. kunnes sitten eräänä kauniina päivänä hän ilmoitti että vaimo oli epäillyt pettämistä ja antoi anteeks tämän pettämisen ja he sitten muuttivat tosi kauas enkä ole kuullut hänestä YHTÄÄÄN mitään.
mutta tsemppiä sitten elämääsi ja toistan muiden kommenteista että älä luovuta jos ei onnista nyt, hyvää kannattaa OIKEASTI odottaa.
-täytyy pettyä että saisi paremman onnen-
nykyisin onnellisesti kihloissa.
mihin mikon perhe menee kun viikonloppuna voi olla "sun"?
VastaaPoistaäläkä puhu IKÄISISTÄS niinku ne olis sua 20-vuotta nuorempia.
oot TÄYSIN samalla tasolla niiden kans, lapsi itsekkin. :)
Mä ehdotan, että joululahjaksi hankitte toisillenne tatuoinnit. Eli sä tatskaat Mikon nimen johonkin huomaamattomaan paikkaan ja Mikko sun nimes esim. palleihinsa tai välilihaan. Sieltä vaimo ei sitä huomaa, koska sun mukaasihan he eivät harrasta enää seksiä...
VastaaPoistaMies jakelee lahjakortteja, hajuvesiä yms yms... sanonko mikä tulee mieleen...
VastaaPoistaMiksi se ei anna sulle sitä tärkeintä, oikeaa suhdetta jossa ollaan avoimesti yhdessä eikä hiivitä jossain metsissä?.
Muutenkin mies joka tuo vieraan tytön / naisen omaan aviovuoteeseensa on kyllä kastematoakin alhaisempi tapaus. Todellista wt-meininkiä!!!
Niin. Yks ei tykkää musteista iholla, toinen ei tykkää selkärangattomista "miehistä".
Netistä saa muuten tilattua positiivisia raskaustestejä. Annapa Mikolle sellainen joululahjaksi, siinä tulee samalla testattua miten tosissaan se sun kanssa on ;)
Tuli hyvä mieli kun luin tän sun blogimerkinnän :D
VastaaPoistaLahjaideoita, hmm... tietty voisit vaikka leipoa jotain pientä hyvää mistä Mikko voisi nauttia heti.
T. Marilyn
Hivelee varmasti 17 vuotiaan itsetuntoa kun iältää (ei mieleltään) aikuinen mies on kiinnostunut, kun omanikäiset pojat tuntuvat vielä ihan kakaroilta. Samalla osoitat kuitenkin itse aikamoista naiviutta ajatuksillasi. Kannattaa suhtautua varauksella ihmiseen joka pettää estoitta, ettet sitten itse joudu pettymään. No mutta, hyötysuhde molemmin puolin..
VastaaPoistaAnonyymi kirjoitti...
VastaaPoistaMietin pitkään, että onkohan tämä koko blogi jonkun elämäänsä kyllästyneen trollin aivopieru. Kuulostaa sen verran uskomattomalta draamalta/komedialta/tragedialta, että laittaa skeptisen mielen epäilemään... Toisaalta outoja juttuja tapahtuu, joten pakko kai ottaa myös se vaihtoehto huomioon, että tämä on totta. -Niin tai näin, pakko kommentoida jotakin.
Tuli surullinen olo sun puolesta, pieni 17-vuotias. Olin vähän sua vanhempi, kun aloin seurustella itseäni huomattavasti vanhemman (sinkku-)miehen kanssa. Olin omasta mielestäni, ja miehen mielestä, ikäistäni viisaampi ja kypsempi jne. Olin aina ollut sellainen pikkuvanha, jota ei kiinnostanut ikäisteni sekoilut. Sen sijaan mua imarteli suunnattomasti, kun vanhempi mies tahtoi juuri mun seuraa. Katsoin miestä ylöspäin, arvostin hänen kokemustaan, karismaansa, viisauttaan, ahmin hänestä aikuisuutta itseeni. Niin, ja samalla tulin balsamoineeksi miehen heikkoa itsetuntoa. Tuo mies ei kai saanut ikäisiltään naisilta tarpeeksi kunnioitusta ja palvontaa.
Suhteemme päättyi aloittaasteni, onneksi niin. Tulin jossain vaiheessa tulokseen, että tahdon taas olla nuori. Miehen kanssa teeskentelin vanhempaa kuin olin ja koin nuoruuteni valuvan hukkaan. Ehtisin olemaan 3-kymppisten kanssa myöhemminkin, sitten kun olisi sen aika.
Olen nyt jo aikuinen nainen, tai ainakin melkein ;). 10-vuotta sinua vanhempi. Vuosi sitten tapasin teinirakkauteni, miehen joka on nyt jo keski-ikäinen. Säälin häntä. Tajusin, kuinka hukassa hän oli itsensä kanssa silloin kuin seurustelimme, ja kuinka hän on hukassa edelleen. Mies, joka vaikutti 17-vuotiaan, silmillä karismaattiselta, vaikutti nyt 28-vuotiaan silmillä ja korvilla kuultuna pieneltä, oudolta, narsistiselta ja säälittävältä. En ikimaailmassa vilkaisisi hänen kaltaisia miehiä enää. En voisi tässä iässä voisi kuvitellakaan ottavani miestä, joka näkisi 17-vuotiaassa potentiaalisen kumppanin. Jossain on jotain vikaa, jos miehen sielu on 17-vuotiaan tasolla. Ja ihan sama, kuinka vanhaksi 17-vuotias tuntee oman sielunsa, hän on silti edelleen vain 17.
Sun salainen miesystävä kuulostaa mieheltä, joka on härski, itsekäs ja ajattelematon. Toki hän varmaan on suhun ihan oikeasti rakastunut, mutta vain koska on niin sekaisin itsensä ja elämänsä kanssa. Hän on saattanut kokea menettäneensä kontrollin vaimoonsa, ja sitä kautta oman miehisyydentunteensa tms. jota nyt sitten koittaa sun avulla paikkailla.
Olen pahoillani sun puolesta, koska tuosta skenaariosta ei voi seurata mitään hyvää. Kaikkia tulee jossain vaiheessa sattumaan. Ethän sä nyt näitä neuvoja kuuntele, kun olet niin in looooove, mutta onneksi sekin on ohimenevää. Tsemppiä!
P.s. Sitten jos/kun miehen avioliitto hajoaa, niin lohduttaudu sillä, että tuskin se takia hajosi. Olisi hajonnut varmaan jokatapauksessa. Teidän suhde on vain nyanssi, joka tekee erosta surullisemman. Toivottavasti miehen lapset eivät saa myöhemmin tietää, ettei isäsuhde kärsisi.
15. joulukuuta 2011 8.49
<--- pakko sanoa, ettei enää mitään lisättävää tähän kommenttiin, olen aivan täysin samaa mieltä kanssasi anonyymi!
Moikka Candy! Ymmärrän hyvin ettet välttämättä halua kaikkia energioitas pistää näiden anonyymien kommentteihin, mutta on herännyt semmonen olo että haluan muutaman asian sanoa itsekin, anonyymina.
VastaaPoistaEnsinnäkin, oon tosi onnellinen sun puolesta! Ei ole itsestään selvää löytää kumppani jonka kanssa suhteessa tuntee olevansa tärkeä ja arvostettu omana itsenään. Teksteistä päätellen sinä olet semmoisen löytänyt, kylläkin varatun miehen kanssa. Kenelläkään ei ole oikeutta tulla sulle siitä moralisoimaan, sillä tästä kuviosta on vaan nyt yks puolisko esillä ja se olet sinä. On väärin että kymmenet anonyymit tulevat heittämään pskaa sun niskaan kun kumminkaan ei ole varmuutta että kirjoitteleeko tätä joku omaksi ilokseen vai itsensä ajatusten ja tapahtumien käsittelemiseen ja jakamiseen.
Vaikka sanoin että oon onnellinen, niin mietin silti muutamaa juttua.Nää asiat on semmosia mitä jo nopeammat on täällä spämmänny jo mielin määrin että mun on turha niitä alkaa tässä kyselemään.. Mutta sen neuvon annan, että koita pitää silti oma elämäs kasassa. Älä unohda muuta sosiaalista elämää tai harrastuksia.. Et paljoo vapaa-ajastas täällä oo puhunu, mut muista pitää muitakin aktiviteettejä kun Mikko :) Ettei sulle tulis semmosta "tyhjän päälle" jäämistä jos asiat huonosti kääntyiskin.. Aina pitää varautua kaikkeen vaikka hetkessä eletäänkin ;) Sä selvästi tiedät itekin miten tää koko kuvio toimii ja missä oot mukana, joten ei tästä sen enempää! Odotan kans lisää luettavaa sulta, tykkään sun tyylistä kirjottaa. Onnea vielä teille ja muista varoa paljastamasta ittestäs liikoja!!
neen-
Taitaa olla porvoosta koko kuviteltu suhde. Ainoa paikka, missä olen törmännyt wt-termiin on vauva-palsta. Pistää ihmetyttää miten moinen termi on päässyt 17-vuotiaan sanavarastoon?
VastaaPoistaMonet ovat puolustelleet Candya. Ettei se ole Candyn vika vaan Mikon, mutta eikö pettämiseen tarvitsee aina kaksi? Ei yksin voi pettää. Mietin vaan, että miltä susta tuntuu sitten JOS olet aiheuttanut eron Mikon ja sen vaimon välille. Lapsia sattuu aina kun vanhemmat eroaa. Muuten mietitkö ikinä miltä Mikon vaimosta tuntuisi jos tietäisi mikon pettävän? Mies, joka pettää kerran pettää toistekin... Eli jos Mikko eroaa vaimostaan (mitä suuresti epäilen) niin Mikko kyllä pettää suakin.
VastaaPoistaVoisiko lahja olla jotain aineetonta, josta ei jäisi mitään jälkeä (paitsi sydämeen ;) ). Esim. "tällä lahjakortilla selän pesu/ eroottinen hieronta/ herkkuillallinen jne. Toki lahjakortteja voi olla useampiakin tai sen voi toteuttaa niin, että kortissa on esim. viisi vaihtoehtoa, josta mies saa valita vaikkapa kolme mieluisinta. :)
VastaaPoistaKomppaan kanssa anonyymia!
VastaaPoistaYstäväni vanhemmat erosivat tämän ollessa 6 vuotias ja ero oli varsin riitaisa. Molemmilla on huoltajuus ja vanhemmat ovat aina hoitaneet osansa hyvin lasten kanssa, mutta heidän väliset riidat olivat ystäväni kannalta varsin rankkoja. Hän nimittäin kävi vielä 7 luokallakin terapiassa asian takia ja ei edelleenkään uskalla luottaa miehiin. Eli et voi todellakaan olla varma, että lapset eivät tule kärsimään! Osa on herkempiä, osa ei. Lisäksi Mikon ja hänen vaimonsa ero tulisi todennäköisesti olemaan varsin riitaisia..
Toisaalta, toinen ystäväni vihaa isäänsä yli kaiken, kun vanhemmat erosivat isän salasuhteen takia. Vaikka ystäväni oli erohetkellä jo 6 luokalla, ei se silti ollut helppoa pallotella vanhempien välillä, varsinkin kun hän vihasi isäänsä niin paljon.
Ystäväni on kertonut, että vihaa isäänsä sen takia, että tuhosi perheen toisen naisen takia. Hänen äitinsä hoiti eron siististi, ei mustamaalannut isää, mutta silti ystäväni inhoaa isäänsä yli kaiken. Hän ei ole enään missään väleissä isänsä kanssa, sinnitteli nuorempana pari vuotta tapaamisia. Ystäväni vihaa vielä enemmän tätä naista, jonka kanssa mies petti hänen äitiään. Hän ei suostunut puhumaan tapaamisissa naiselle ja kutsumanimenä toimi (naisen paikalla ollessakin) "vitun huora".
Toivoisin sinun ymmärtävän, että et voi tietää miten ero vaikuttaa lapsiin. Tunnen myös tapauksia, joissa ero ei ole vaikuttanut isäsuhteeseen (ja eron tapahtuessa ko. henkilöt ovat iältään 5 - 16 vuotiaita). Kannattaa ehkä miettiä todella, haluatko ottaa kontollesi lasten henkiset kärsimykset (sekä vaimon, joka tuskin voi hetkeen ainakaan luottaa taas miehiin) , jotka saattavat vaikuttaa heidän elämäänsä vielä kymmenienkin vuosien jälkeen?
Ja kuten aikaisemmin mainitsit, ihmiset ovat itsekkäitä. Kyllä, näinhän se on, mutta oletko todella niin itsekäs, että haluat aiheuttaa pahaa mieltä ja mahdollisia traumoja ainakin 3:lle ihmiselle oman nautintosi takia?
Ja kuten osa onkin sanonut: testaappa sitä miestä. Sitä, onko hän todellakin tosissaan kanssasi ja valmis jättämään vaimonsa kun "aika koittaa". Pienet testit, esim. mainitut valokuvat tai positiivinen raskaustesti voisivat toimia vallan mainiosti. ;)
Joku roti.. Luin koko blogin ja tunteet kuohuu mut tiivistän ne yhtee lauseesee: Oot niin sokee. Ehkä sokee rakkaudesta, en tiiä, mut niin sokee. Et osaa käsitellä totuutta.
VastaaPoistaMul on sellanen tuntu et tää juttu paisuu viel. Onnee ja menestystä.. Ei voi muuta sanoo ku voi sua raukkaa...
CANDY: Itse askartelin poikaystävälleni joskus köyhänä opiskelijana lahjakortteja :) lahjakortit voi sisältää pusuja, pikku tuhmaa, leffaillan, illallisen sun kokkaamana, haleja, hierontaa, peli-iltaa kaikkea mukavaa :)
VastaaPoista"Tunnen niin suurta myötähäpeää nuoria teinityttöjä kohtaan, jotka saavat kinuttua luvan vanhemmiltaan tatuointiin tai sitten ottavat sen salaa"
VastaaPoistavoi että sinua, kuulut itsekkin tähän "nuori teinityttö" kastiin. vanhempi mies saa sinut varmasti tuntemaan olosi paljon vanhemmaksi ja kokeneemmaksi, mutta silti olet lapsi vielä. tämä nyt ei mitenkään liittynyt kantaani tatuointeihin, vaan siihen että mieti tarkasti tuota suhdetta. oikeasti.
Tatuointi "Mikolta", okei..? Taidat todellakin olla trolli! TrOLol.
VastaaPoistaOlet koskaan tosiaan miettinyt, että jos tällä Mikolla onkin joku sairaus nuoria tyttöjä kohtaan, tai että hänellä on monta sinunlaistasi tyttöä Candy? Joista hän vuorotellen etsii nuoruuden huumaa, hyppäämällä housuista toiseen??
VastaaPoistaEi voi muuta sanoa kuin että hirveää. Olet pilannut elämäsi.
Osta jotkut seksikkäät alusvaatteet tai joku korsetti tyyliin ;D
VastaaPoistaYmmärrän esimerkiksi mitä hän näkee sinussa, miten teilla on paljon yhteistä ja myöskään ikäeroa en suurena ongelmana nää jne. (Olen hieman sinua vanhempi.)
VastaaPoistaSyy tähän on se, että itse tulen erittäin hyvin toimeen erityisesti yhden isäni (noin 30 vuotta minua vanhemman) ystävän kanssa ja voisin kutsua häntä myös omaksi kaverikseni vaikka emme kovin usein nää. Olemme läheisiä ja hän on tärkeä minulle. Sen myötä voin ymmärtää, että myös rakastuminen ikäerosta huolimatta on täysin mahdollista eikä sitä saa tuomita.
Kuitenkin ehkä jopa hieman säälin sinua, koska sinulla on upea parisuhde _varattuun_ mieheen. Itselläni on ihana mies ja erittäin rakastava parisuhde ja ikäero on alle vuoden. Mieti miltä sinusta tuntuisi olla vaimon asemassa. Siinä vaiheessa "true love" tuskin lohduttaisi. Miesystäväsi tekee niin väärin ja loukkaa vaimoaan pahimmalla mahdollisella tavalla ja sinulla on pokkaa haukkua häntä. Oletan ettet häntä (vaimoa) henkilökohtaisesti edes tunne.
Toivon kaikkea hyvää ja ehkä teillä on tulevaisuus yhdessä. Miehesi pitäisi kuitenkin kertoa totuus vaimolleen heti ja aloittaa kunnon suhde kanssasi nyt eikä parin vuoden päästä. On väärin, etät hän vain lupailee, mutta mitään ei tapahdu ja vaimo ei tiedä asiasta mitään.
"Ja vaikka se tatuointi oliskin jotenkin vähän omaperäisempi kun vastakkaisen luokan Liisan kanssa identtinen mustetöhry, mitä järkeä ottaa nuorena kuvan, jonka ei välttämättä vanhempana merkitsekään sulle enää mitään? Whats the point?"
VastaaPoistaMun mielestä tää virke on jokseenkin ironinen. Tai siis ihan kun mietin sinua, nuorta teinityttöä (okei, vihasin itsekin teininä, kun mua kutsuttiin teiniksi, silloin kun kaikki tuntee olevansa niin aikuisia), joka on täysin rakastunut mieheen, joka ei toimintansa ja tekojensa perusteella vaikuta kovinkaan tasapainoiselta persoonalta.
Jos mä näkisin sut kymmenen vuoden päästä, etkä silloin enää olisi Mikon kanssa, mä sanoisin sulle, että mitä järkeä käyttää vuosia nuoruudestaan siihen, että viettää aikaa sellaisen henkilön kanssa, joka ei välttämättä vanhempana merkitse sulle mitään?
Musta on hauska, että sä voit sanoa noin, koska mistä ihmeestä sä tietäisit, kuinka kauan sä Mikkosi kanssa oot yhdessä. Jos mä olisin vaikka 15-vuotiaana ottanut tatuoinnin, olisin ottanut jonkun sellaisen asian, joka on mulle tärkeä.
Ei, en olisi ottanut lempibändini nimeä pakaraani tikkukirjaimilla piirrettynä, koska en ollut niin tyhmä. Sulla ja 15-vuotiaalla ei kuitenkaan ole niin suurta eroa, ettetkö tietäisi, että myös 15-vuotiaalla on elämässään TÄRKEITÄ asioita. Niitä voi tatuoida iholleen. Ei, en tarkoita lemmikkikanin nimeä. Jotain tärkeämpää ja sydäntä lähempänä olevaa.
Toisin sanoen, pitkästä virsi kaunis, sä et voi tietää, oletko sä Mikon kanssa vaikka viiden vuoden päästä enää yhdessä. Raakaa, tiedän, mutta se on fakta. Älä siis tuomitse tatuoituja teinejäkään sen perusteella, että vanhempana niiden tärkeät tatuoinnit ei enää olisi tärkeitä. Ehkä säkään et enää muistele Mikkoa lämmöllä 70-vuotiaana, miksi siis haaskata aikaa sellaisen ihmisen kanssa, joka ei ehkä joskus merkitse sulle enää mitään? Järki käteen, älä yleistä.
Mun pointti oli siis ironisuus sun lausahdusten ja tekojen välillä. Mulle henkilökohtaisesti on aivan sama kenen kanssa sä seurustelet. Mä en tunne sua enkä Mikkoa. Sen sanon, että mä haluan koko elämäni ajan tehdä tekoja, joista voin olla ylpeä. Mä en voisi olla ylpeä itsestäni, jos mä olisin toinen nainen - nainen, jonka kanssa halutaan olla vain silloin tällöin, nainen joka ei ole niin tärkeä, että aiemmasta elämästä uhrattaisiin asioita sen vuoksi, että voisi olla yhdessä.
Valintansa kullakin. Kuka tietää, vaikka Mikko oisikin kelpo mies ja olisitte yhdessä elämänne loppuun asti.
"Tunnen niin suurta myötähäpeää nuoria teinityttöjä kohtaan, jotka saavat kinuttua luvan vanhemmiltaan tatuointiin tai sitten ottavat sen salaa. Ja mitä ne tatuoinnit aina on? Jotain liskon kuvia tai töhrysiä sydämiä. Oksennus, oikeesti. Ja vaikka se tatuointi oliskin jotenkin vähän omaperäisempi kun vastakkaisen luokan Liisan kanssa identtinen mustetöhry, mitä järkeä ottaa nuorena kuvan, jonka ei välttämättä vanhempana merkitsekään sulle enää mitään? Whats the point?"
VastaaPoistaei voinu olla tulematta mieleen että kuulostaa ku puhuisit omasta suhteestas........ tolta se kuulostaa ainaki mun korvaan. ja vaikka susta tuntuuki tosi vanhalta ku sul on ikäloppu mies omaan ikääs nähden ni EI! ET OLE VANHEMPI KUIN SAMANIKÄISET YSTÄVÄSI
Pakko takertua tähän tatuointi juttuun nyt. Ja myös vanhempien ero juttuun samalla. Vaikka olin vanhempieni erotessa jo 19, en silti pystynyt asiaa ottamaan mitenkään kevyesti. Isäni lähti, koska äidilläni oli suhde toiseen mieheen, ja nykyään äitini seurustelee tämän miehen kanssa. Ennen arvostin äitiäni ja hänen päätöksiään, se kaikki kaatui. En voi sanoa vihaavani äitiäni, mutta inhoni häntä kohtaan on suuri. Voin sanoa, että vihaan äitini uutta mieststävää, se mies rikkoi perheeni! Tatuointeja minulta löytyy 6kpl. Kaikilla on jokin tarkoitus. Minulla on kaksi sydäntä, tosin eri kohdissa, jotka kuvastavat sitä, että vaikka vanhempani erosivat ja ero oli ruma, he molemmat ovat silti vahempiani ja mahtuvat silti minuun, vaikka eivät mahdu samaan taloon. Eli sinuna miettisin pitkään, kuinka lapset reagoivat, kun joskus saavat tietää. Ja vaikka samanlaisia tarjoilusta tulee vastaan, niillä saattaa olla eri tarina. Ja kyllä, olen ollut itsekkin joskus toinen nainen, tosin miehellä ei ollut lapsia, joten tiedän tilanteesi jotenkuten. Itselleni ei kakkosnaisen asema riittänyt, joten lopetin suhteen. Voimia sinulle ja vaikka salailu on välillä rankkaa, joskus se myös on sen arvoista :)
VastaaPoista