Kaikki ok.

Ei tää vuosi alkanutkaan nyt kuitenkaan ihan hirveen paskasti - Mikko järjesti asiat niin, että pystyttiin näkemään toisemme nopeesti ja puhumaan kasvotusten eilisen tapahtumista.

Kyllä, alkoholi on perseestä ja mä mokasin tosi pahasti. Menin entisen säätöni kanssa sänkyyn yhissä kotipippaloissa. Tää jätkä jonka kanssa Mikkoa petin, on jo pidemmän aikaa yrittäny lämmitellä välejään taas muhun ja nyt satuttiin sattumalta samaan paikkaan viettämään kosteaa iltaa.

Liikaa alkoholia ja mieletön hellyydenkipeys = huono yhdistelmä. -.-

Kaikki lähti niinkin tyhmästä jutusta liikkeelle, että tää jätkä pyys ihan viattoman oloisesti multa pientä uudenvuoden pusua kun oltiin pihalla porukalla kattomassa ilotulitusta (lue: pikkupoikien sekoilua raketeiden kanssa-onneks kenenkään ei sattunu vaikka ainekset onnettomuuksille oli aika hyvin kasassa..) ja mä annoin ihan pelkästään kaverina pikkupusun. Jokainen voi päätellä loput tapahtumista, tän tarkempaa en voi kertoa.

Kerroin sit Mikolle tänään mun sekoilusta kun se soitti mulle ja kysy miten mun ilta meni. Se oli tosi loukkaantunu ja vihoissaan, koska oon aikasemmin kertonu sille tästä jätkästä ja sen lämmittely-yrityksistä ja Mikko on ollu siitä vähän mustasukkanen aikasemmin (vaikka se ei oo sitä mulle suoraan myöntäny, mut kyllähän tollaset jutut näkee:D)

Ensin Mikko sano että eiköhän meidän juttu oo sit ohi, ettei se kestä sitä ajatusta että panen muiden kun sen kanssa. Ja kyllähän mä sen ymmärrän, ei parisuhteissa kuulu olla kun vaan yhden kanssa. Joojoo, Mikko on edelleen sen vaimonsa kanssa, mutta mä oon sen tienny alusta asti, oon tienny mihin oon lähteny mukaan ja mulle se on ihan ok.
Ei se silti tarkota että mä voisin olla muiden kun Mikon kanssa.. Enkä mä edes halua ollakaan! En ymmärrä mikä häiriö mun aivotoimintaan tuli kun annoin sen tapahtua :/

Mä itkee tihrustin puhelimessa ja kysyin että voitaisko nähdä ja puhua asioista kasvotusten. No, tosiaan äsken nähtiin yhen lenkkipolun varrella ja saatiin onneks asiat sovittua. Tajuttiin molemmat, ettei me voida elää ilman toisiamme eikä toi mun tekemä virhe tuu toistumaan _koskaan_ enään. Ei koskaan! Kuulostaa tosi kliseiseltä, mutta te jotka ootte rakastuneita, ymmärrätte varmasti mistä puhun.

Mikko kyllä sano et se kelaili näitä asioita mielessään ja kysy että oonko mä alkanu haluamaan muita miehiä ja että haluanko mä Mikon lisäks toisen poikaystävän/fuckbuddyn yms, ja et jos näin on, niin Mikko vois yrittää kestää sen että tapailisin muita, kunhan se vaan silti sais olla mun kanssa yhessä.

Hölmö mies, enhän mä ketään muita halua kun sitä, en mä edes tarvii muita. Mulla on niin hyvä olla Mikon kanssa, ei kukaan muu tekis mua yhtä onnelliseks kun se.

Huh, onneks sain avautua! Tiedättekö miten kamalaa on pitää isoja asioita sisällään, kun normaalisti niistä jauhais kavereiden kanssa? Tottakai mä jouduin eilisen tapahtumia spekuloimaan tyttökavereiden kanssa, ne uteliaat kanaseni suorastaan pakottivat mut kertomaan kaikkia pienimpiäkin yksityiskohtia myöten mitä tapahtu. Kyllähän te naiset tiedätte :D
Kivahan siinä oli sitten kelailla paskatapahtumia ja esittää että ei siinä mitään, normipäivähommia - heheheheh joo panin sen kanssa Pirjon (:D) porukoiden sängyssä ja meinasin oksentaa kun se jätkä hais niin voimakkaasti röökiltä -, kun ite tietää että petti rakastaan.

No, onneks saatiin Mikon kanssa asiat selvitettyä ja vielä näin nopeesti, tosirakkaus kestää näköjään tielle tulevat vaikeudet.

Mulla on naama ihan jäässä ja nenä tukossa, pihalla on mielettömän kylmä. Mun ripset on ihme kököt kun itkin vielä helpotuksesta kun saatiin Mikon kanssa asiat selvitettyä ja se halas mua. Niin iso kivi vierähti mun sydämeltä, en tosiaan tiedä mitä olisin tehny jos oltais oikeesti erottu.

Kiitos tuhannesti tsemppikommentoinneista ja te jotka "tiedätte" että kirjotan paskaa/trollaan/ihansejasama, niin ok - mun puolesta jokainen voi olla musta ja mun kirjotuksista ihan mitä mieltä tahansa. Ei mun persettä kutita vaikka joku on sitä mieltä että tää ei muka voi olla totta. Jokaisella on oma elämä, eikä kenenkään elämä oo samanlainen. Se, että mun elämä on erilaista mihin ite ootte tottunu, ei tarkoita sitä ettei sitä vois olla olemassa/tapahtua oikeasti. Sanompa vaan että avatkaa silmänne, ei tää ole mitenkään erikoista :)


Kuitenkin, hyvää uutta vuotta kaikille! Tehdään vuodesta 2012 vielä parempi kun edellisestä :)!